Parisuhde ja seksuaalisuus

Vanhemmuuden tuomat muutoksen parisuhteessa

Lapsen syntymän myötä kahden ihmisen välisestä romanttisesta suhteesta muodostuu uudenlainen kokonaisuus. Vanhemmaksi tulo vaikuttaa elämään monilla tavoin ja erityisesti se muokkaa vanhempien välistä parisuhdetta. Monesti parisuhde jää väliaikaisesti vähemmälle huomiolle vauvan tarpeiden huomioimisen ja uudenlaisten roolien myötä. Tutkimukset ovat osittaneet parisuhdetyytyväisyyden usein heikkenevän hetkellisesti ensimmäisen lapsen syntymän myötä. Toisaalta on tutkittu, että yhdessä koettu ja jaettu elämänmuutos, myös vahvistaa ja lujittaa parisuhdetta. Tässä uudenlaisessa elämäntilanteessa onkin erityisen tärkeää että vanhemmat ovat toistensa tukena. Joskus tuoreilla vanhemmilla voi olla tunne, että heiltä vaaditaan liian paljon. Vauva-arjen kompastuskiviä parisuhteessa voivat olla esimerkiksi haasteet ajankäytössä, puolison huomiotta jättäminen tai väsymyksen tuoma kireä tunnelma. Aina ei välttämättä jaksa huomioida toista riittävästi. Näistä tuntemuksista olisi tärkeää keskustella puolison kanssa yhdessä, jotta vältytään ristiriitatilanteilta ja toinen ei koe jäävänsä huomiotta tarkoituksella.

Parisuhteen merkitys korostuu entisestään, sillä vanhempien välinen suhde vaikuttaa oleellisesti koko perheen hyvinvointiin. Parisuhteen toimivuuden eteen on tehtävä ehkä aktiivisemmin töitä kuin ennen. Tasapuolinen vastuunjako, avoin ilmapiiri ja tunteista keskusteleminen ovat toimivia keinoja ennaltaehkäistä isompia suhdesolmuja. Jotta tällaista ilmapiiriä olisi helpompi ylläpitää lapsen synnyttyä, näitä asioita on hyvä miettiä puolison kanssa jo etukäteen. Voitte keskustella puolison kanssa vanhemmuuden tuomista muutoksista parisuhteessa esimerkiksi voimavaralomakkeen pohjalta. Lomakkeen avulla voitte tarkastella tekijöitä, jotka teidän tai perheenne elämässä tällä hetkellä antavat voimia tai kuormittavat arkea. Vanhempia pyydetään täyttämään voimavaralomake neuvolan laajaa terveystarkastusta varten, joka on toteutettu raskausviikolla 14- 16. Voimavaralomakkeen pohjalta voidaan halutessanne käydä keskustelua myös neuvolassa.

Seksuaalisuus raskauden aikana

Seksuaalisuus on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta ja parisuhdetyytymättömyys näkyykin usein herkästi seksielämässä. Raskauden ei tarvitse olla esteenä sukupuolielämälle ja useimmiten seksiä voikin harrastaa normaalisti. Raskausaikaan liittyy monia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa puolisoiden seksuaaliseen halukkuuteen. Muun muassa odottavan äidin väsymys, huonovointisuus sekä rintojen arkuus raskauden alussa, myöhemmin kasvava kohtu sekä toisaalta vanhempien pelot vauvan vahingoittamisesta sukupuoliyhteyden aikana saattavat hankaloittaa yhdyntöjä. Myös hiivatulehduksia voi tulla helpommin, jotka voivat aiheuttaa kirvelyä sekä kipua yhdynnän aikana. Hiivatulehdus tulee hoitaa myös kumppanilta, jotta vältytään sen uusiutumiselta. Tarvittaessa yhdynnän aikana voi käyttää kondomia, kunnes hiivatulehdus on hoidettu. Seksuaalinen halukkuus ja nautinto toisilla kasvavat raskauden keskivaiheilla. Tällöin suhde kumppaniin voi tuntua erityisen intiimiltä ja läheiseltä.

Erilaisten yhdyntäasentojen suhteen voi käyttää mielikuvitusta ja kokeilemalla etsiä molempia miellyttäviä asentoja. Kohdun kasvun myötä tulee välttää asentoja, joista kohdistuu painetta vatsalle. Mikäli yhdynnät eivät syystä tai toisesta tunnu sopivilta, on seksuaalisuutta ja läheisyyttä tärkeää ylläpitää muilla keinoilla kuten hyväilemällä tai vain olemalla lähekkäin. Myös itsetyydytys on luonnollinen tapa tuottaa seksuaalista nautintoa. Normaalisti edennyt raskaus on harvoin itsessään este yhdynnöille. Jos yhdynnöistä aiheutuisi kipua tai vuotoja, asiasta on tärkeää keskustella lääkärin kanssa.

Seksuaalisuus ja ehkäisy synnytyksen jälkeen

Synnytyksen jälkeen äidin palautuminen mahdollisten repeämien ja leikkaushaavojen osalta vievät aikansa. Hormonaalisten muutosten vuoksi emättimen limakalvot voivat imetysaikana olla kuivat ja hauraat. Helpotusta tähän on saatavilla erilaisista liukastevoiteista tai tarvittaessa lääkärin määräämästä paikallisesta estrogeenihoidosta. Myös imetykseen, vauvan hoitoon ja yöherätyksiin totuttelu tuovat parisuhde-elämään omat haasteensa. Puolison roolista vanhemman rooliin siirtyminen saattaa aluksi vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen. Myös seksuaaliset mieltymykset sekä erogeenisten alueiden tuntoherkkyys saattavat muuttua synnytyksen jälkeen. On mahdollista että yhdyntöihin voi tulla lyhyitä ja pitkiäkin taukoja. Tällä aikaa seksuaalisuutta on hyvä ylläpitää halailemalla, suutelemalla ja huomioimalla kumppania muulla tavoin sillä läheisyys ja kosketus ovat tärkeitä myös tuoreille vanhemmille.

Ehkäisystä on tärkeää huolehtia heti synnytyksen jälkeen, sillä uusi raskaus voi saada alkunsa nopeasti. Imetyksen ehkäisytehoon ei pidä luottaa. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa 5-12 viikon kuluessa synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa tarkistetaan äidin palautuminen synnytyksestä ja suunnitellaan sopiva ehkäisymuoto. Ennen jälkitarkastusta on suositeltavaa käyttää kondomiehkäisyä.

Vanhempien kahdenkeskeinen aika ja tukiverkosto

Vauvan syntymän jälkeen kahdenkeskeisen ajan järjestäminen on tärkeää, jotta puolisot voivat välillä rauhoittua nauttimaan vain toisistaan. Kumpikin vanhemmista on osaltaan vastuussa yhteisen ajan järjestämisestä, tunnelman luomisesta sekä arjen rauhoittamisesta parisuhdetta varten. Voi olla että kumppaniin kuten, itseensäkin on tarpeen tutustua uudelleen vanhemmuuden myötä. Puolisoiden on hyvä antaa toisilleen aikaa ja keskustella avoimesti muutoksista sekä toiveista parisuhteessa.

Raskausaikana jo ennen lapsen syntymää on hyvä alkaa kerätä ympärilleen tukiverkkoa, joka voi koostua isovanhemmista, kummeista, ystävistä, naapureista tai muista läheisistä ihmisistä. Tukiverkkoon kuuluvat henkilöt voivat olla tarvittaessa tukena ja apuna erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Välillä tukiverkosta tarvitsee aikuista juttukaveria, ehkä vertaistukea vanhemmuuteen tai toisinaan hoitoapua vauvan kanssa. Jos tällaisia ihmisiä ei löydy lähipiirissä on olemassa erilaisia lastenhoitopalveluita, joita voi hyödyntää. Perheisiin voidaan tarvittaessa järjestää lastenhoitoapua myös neuvolan perhetyön kautta. Jos tukiverkoston puute tai oma jaksaminen mietityttää, perhetyöhön voidaan tarvittaessa olla yhteydessä jo raskausaikana.