Motoristen taitojen ja leikkitaitojen kehittyminen

Lapsen motorinen kehitys etenee kaikilla omassa tahdissaan, mutta kuitenkin yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti. Ensimmäiseksi vauvalla kehittyvät suurten lihasten hallinta, eli karkeamotoriikka, ja sen jälkeen pienten lihasten hallinta, eli hienomotoriikka. Vauva esim. heiluttaa lelua ensin koko kädellään ja ottaa siitä kiinni koko kämmenellä. Myöhemmin lapsi tarttuu esineeseen jo sormiotteella. Lapsi oppii myös ensin päänsä hallinnan ennen vartalon hallintaa ja toisaalta keskikehon hallinnan ennen käsien tarkempien liikkeiden oppimista.

Lapsen yksilöllistä kehitystä ei voida nopeuttaa, mutta häntä voi kannustaa ja rohkaista löytämään omat taitonsa.

Lapsen motorinen kehitys 0-3kk

Erilaiset refleksit ja aistit ovat pääroolissa tämän ikäisen vauvan toiminnassa. Vauva tutustuu ympäristöönsä ja oppii asioita aistiensa välityksellä. Viikkojen myötä hän alkaa tavoitella leluja sekä huitoa esineitä. Vauvaa on myös hyvä pitää usein sylissä ja hellästi silitellen antaa läheisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta.

Tässä vaiheessa, jolloin lapsi ei pysty aluksi lainkaan hallitsemaan kehoaan eikä ole siitä tietoinen, on hyvä totuttaa hänet makaamaan vatsallaan hereillä ollessaan. Vatsallaan makaaminen vahvistaa niska- ja selkälihaksia ja kehittää mm. lihas- ja tasapainoaistia. Pään kannattelun opettelu on ratkaisevaa myös myöhäisemmälle kehitykselle.

Toisen kuukauden alkaessa lapsi jaksaa nostaa jo hetkeksi päätään vatsallaan ollessaan. Hän makaa kädet ja jalat koukussa, mutta vähitellen jo suoristelee niitä. Liikkeet ovat hallitsematonta potkimista. Vauva alkaa myös viedä nyrkkiään suuhunsa. Kolmannella kuukaudella lapsi yleensä jo kannattelee päätään itse - myös äänen suuntaan. Samalla hän alkaa nojata kyynärpäihinsä. Tänä aikana myös näkö tarkentuu vähitellen ja vauva alkaa seurata katseellaan liikkeitä. Hän alkaa erottaa hahmoja ja värejä.

Lapsen motorinen kehitys 3-6kk

Tässä ikävaiheessa lapsi alkaa hallita kehoaan paremmin. Liikkeistä tulee vähitellen tietoisempia. Lapsi kurkottelee, tarttuu esineisiin ja tutkii niitä suussaan ja irrottaa otteensa. Silmän ja käden yhteistyö alkaa näin toimia. Niska ja ylävartalo jäntevöityvät ja kädet hakeutuvat automaattisesti toisiaan kohti. Selin makuulla ollessa on hyvä harjoitella lelun viemistä suuhun sekä kädestä toiseen lelua vaihdellen.

Lapsi pystyy jo kannattelemaan päätään, kun hänet vedetään käsistä istumaan. Selältään vauva vähitellen kääntyy ensin kyljelleen ja siitä vatsalleen. Vatsallaan ollessa vauva nojaa kyynärvarsiinsa.

Lapsen motorinen kehitys 6-9kk

Näinä kuukausina selkä ja vartalo jäntevöityvät entisestään. Tasapaino paranee ja lapsi alkaa istua. Kun kädet ovat vapaana istuessa, lapsi pystyy hallitsemaan sekä käsiään että sormiaan paremmin. Hienomotoriikan kehittyessä lapsi pystyy tutkimaan leluja yksityiskohtaisemmin ja käyttämään molempia käsiä yhtä aikaa. Myös silmän ja käden yhteistyö paranee ja lapsi voi innostua syömään itse.

Jotkut lapset alkavat myös ryömiä ja kontata tässä vaiheessa, joka onkin suuri muutos, koska nyt lapsi pääsee omin avuin sinne minne haluaa. Lapsi itsenäistyy ja alkaa hallita omaa kehoaan sekä pystyy etsimään itsekin mieluista puuhaa.

Vatsallaan ollessaan lapsi kohottautuu ensin suorille käsille jalkojen vielä pysyessä lattialla. Päinmakuulla olo aktivoi lasta ryömimisliikkeiden tekemiseen. Hän voi ensin ryömiä taaksepäin ja sen jälkeen eteenpäin. Lopulta lapsi nousee nelinkontin ja alkaa keinutella itseään. Jakson loppupuolella alkaa ehkä jo kontata. Käsistä seisoen kannateltuna saattaa ottaa paikallaan jo pieniä tietoisia askelia.

Käsien hallinta paranee ja lapsi pystyy pitelemään esinettä kummassakin kädessään ja sormeilemaan samaa esinettä molemmin käsin. Lapsi myös heiluttelee ja hakkaa esineitä sekä alkaa aktiivisesti irrottaa otteensa. Lopulta lapsi alkaa tarttua esineisiin peukalolla ja etusormella, tutkia pieniä esineitä ja käyttää etusormea yksin.

Lapsen motorinen kehitys 9-12kk

Lapsi alkaa liikkua enemmän itsenäisesti paikasta toiseen. Hän pääsee istuvasta asennosta polvilleen ja polvilta seisaalleen ja saattaa ottaa askeleitakin. Kävely alkaa ensin tukea vasten, jolloin lapsi ottaa itse tukea esim. huonekaluista tai aikuisen taluttamana. Jakson lopulla lapsi voi jo seisoa ilman tukea ja saattaa ottaa ensimmäiset askeleensa.

Hienomotorisesti peukalon ja etusormen yhteistyö on jo sujuvampaa. Käsien toiminta muuttuu selvästi tarkemmaksi. Samalla aivan uudenlaiset lelut alkavat kiinnostaa, kuten muotolaatikot ja palapelit. Myös kirjojen selailu saattaa onnistua.

Hieno- ja karkeamotoriikan kehittymisen myötä myös lapsen tila- ja suuntakäsitys alkavat muotoutua ja lapsi alkaa tiedostaa paremmin itseään suhteessa ympäristöön. Hän alkaa vähitellen ymmärtää, että johonkin esineeseen on välimatkaa, ja että jokin on ”ylhäällä” ja ”alhaalla”. 

Alla olevia kuvia klikkaamalla avautuvat toiminta-, leikki- ja leluvinkit:

Toimintavinkkejä   Leikkejä 


Lähteet:

Vainer Wegloop, M., Spliid, L: Leikitä vauvaa - Liikuntaleikkejä 0-12 kuukauden ikäisille. WSOY 2008.

Woolfson, R. C: Vireä vauva - Tue lapsesi kehitystä. WSOY 2006.

Young, C: Ensimmäisten vuosien leikit ja oppiminen. Vau’kirja 2008.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. www.mll.fi

Espoon kaupungin toimintaterapeutit. 2014.