Lapsivuodeaika

Synnytys käynnistyy todennäköisimmin lasketun ajan lähistöllä, joko vähän ennen sitä tai vähän sen jälkeen. Valmistautuminen synnytykseen kannattaa aloittaa riittävän aikaisin, sillä joskus synnytys saattaa käynnistyä yllättäen jo viikkoja ennen laskettua aikaa. Synnytys tapahtuu synnytyssairaalassa osaavien ja ammattitaitoisten kätilöiden ja lääkäreiden avustuksella. Ennen sairaalaan lähtöä perheen tulee soittaa synnytyssairaalaan, jotta siellä osataan varautua uuden synnyttäjän tuloon. Synnytys voi kestää usean vuorokauden ajan tai tapahtua hetkessä. Kätilö seuraa äidin ja vauvan vointia koko synnytyksen ajan, ohjaa ja tukee äitiä synnytyksen eri vaiheissa, tarvittaessa järjestää äidille kivunlievitystä ja avustaa vauvan maailmaan. Isän tai muun läheisen henkilön tuki ja läsnäolo on ensiarvoisen tärkeää äidille synnytyksessä. Oman lapsen syntymä on ainutlaatuinen hetki molemmille vanhemmille.

Synnytyksen jälkeen alkaa lapsivuodenaika, joka kestää 12 viikkoa. Tänä aikana äidin synnytyselimistö palautuu vauvaraskautta edeltävään tilaan. Lapsivuodeajan ensimmäiset päivät vietetään synnytyssairaalan lapsivuodeosastolla, jossa varmistetaan äidin ja vauvan vointi synnytyksen jälkeen. Tavoitteena on myös varmistaa perheen riittävät valmiudet selviytyä turvallisesti vastasyntyneen kanssa kotona. Lapsivuodeosastolla perhe saa ohjausta siis erityisesti imetyksestä ja vauvanhoidosta. Lapsivuodeosastolla viivytään keskimäärin 1-3 vuorokautta synnytyksestä.

Ajanvaraus neuvolaan kannattaa tehdä heti, kun on tiedossa, milloin sairaalasta ollaan kotiutumassa. Tällöin neuvolassa ehditään paremmin varautua ajan järjestämiseksi ja pystytään parhaiten turvaamaan tuoreelle perheelle katkeamaton tuki kotiin siirryttäessä. Neuvolan keskitetystä ajanvarauksesta terveydenhoitaja varaa perheelle ajan, joka on ensisynnyttäjillä yleensä kotikäynti. Kotikäynnillä perheen luona terveydenhoitaja käy perheen kanssa läpi synnytyskokemusta, äidin palautumista synnytyksestä sekä punnitsee ja tarkastaa vauvan voinnin. Joskus vauvan paino tulee tarkastaa jo niin nopeasti kotiutumisen jälkeen, että perhe tulee punnituskäynnille neuvolaan ennen varsinaista kotikäyntiä.

Ensi viikoille kotona ei kannata ohjelmoida liiaksi tekemistä, vaan edetä vauvan ehdoilla. On tärkeää, että perheellä on kiireetöntä aikaa tutustua vauvaan ja harjoitella hoitotoimenpiteitä ja elämää uudessa tilanteessa. Monet perheet kokevat, että puolison jääminen vapaalle muutamaksi viikoksi heti vauvan synnyttyä helpottaa arkeen palaamista ja on ainutlaatuista aikaa luoda suhdetta vauvaan. Joillakin kotona saattaa olla lisäksi isovanhempia tai vaikka läheinen ystävä apuna. Vierailijoiden suhteen kannattaa muistaa, ettei väsytä itseään liikaa. Myös vastasyntynyt voi kokea vieraat äänet ja hälyn ympärillään kuormittavana ensi viikkoinaan. Ihastelijat voivat tuoda tullessaan myös flunssan tai muun harmillisen infektion.

Äidin fyysinen palautuminen synnytyksestä jatkuu kotona. Palautuminen tapahtuu yksilölliseen tahtiin ja riippuu paljon siitä, miten raskaus ja synnytys on mennyt. Omaa kehoa ja jaksamistaan kannattaa kuunnella ja toimia omien voimavarojen rajoissa. Riittävästä ravinnonsaannista ja levosta on huolehdittava. Palautumista edistää, jos kotiin saa luotua rauhallisen ja kiireettömän tunnelman. Äidin tehtävä synnytyksen jälkeen on imettää vauvaa ja kerätä voimia raskauden ja synnytyksen jälkeen. Puoliso tai vaihtoehtoisesti joku muu läheinen henkilö voi mahdollistaa äidille tämän tärkeän tehtävän ottamalla vastuuta esimerkiksi vauvan hoitotoimenpiteistä, kotitöistä ja ruoanlaitosta.

Vauva

Synnytys on ainutlaatuinen fyysinen ja psyykkinen tapahtuma, johon liittyy paljon erilaisia tunteita. Tuoreen äidin mieliala saattaa vaihdella paljon, itkuherkkyyttä, väsymystä ja alakuloisuutta esiintyy 50-80 prosentilla synnyttäjistä. Lapsen syntymää pidetään usein maailman onnellisimpana tapahtumana, mutta välillä omat tuntemukset ovatkin ristiriidassa odotuksiin. Äiti saattaa pelästyä omia tuntemuksiaan ja kieltää ne tietämättä, että se kuuluu asiaan. Yleensä tämän kaltainen herkistyminen on ohimenevää ja lieväoireista, mutta joskus se saattaa edetä synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Sen takia on tärkeää, että äiti uskaltaa puhua ja näyttää tunteensa avoimesti puolisolleen ja läheisilleen, eikä salaa ristiriitaisia tunteitaan. Puolison tuki ja rauhallinen suhtautuminen synnyttäneen äidin nopeisiin mielialan muutoksiin vähentää turhien yhteentörmäysten syntymistä rankkoina ensiviikkoina kotona sekä lisää varmuutta ja luottamusta siitä, että yhdessä tästä selvitään.

Vauvan hoitotoimenpiteet saattavat aluksi tuntua tuoreista vanhemmista kellontarkalta suorittamiselta, mutta varsin nopeasti oman vauvan käsittely alkaa tuntua tutulta ja vauvan viestejä oppii tulkitsemaan. Vanhemman käyttäytymisen johdonmukaisuus ja ennustettavuus luovat vauvalle turvallisuutta. Kellontarkkaa arjen ei tietenkään tarvitse olla, mutta vauva pysyy tyytyväisempänä silloin, kun päivän askareet toistuvat päivittäin samankaltaisina ja kutakuinkin samassa järjestyksessä. Hoitotoimenpiteiden välissä vauvaa kannattaa pitää mahdollisimman paljon ihokontaktissa äidin rinnalla, se luo vauvalle turvallisuuden tunnetta ja auttaa maidon nousussa ja imetyksen onnistumisessa. Yhtä lailla isän sylissä ihokontaktissa vauvan on erityisen hyvä olla ja hän oppii tuntemaan vanhempansa tuoksuista ja kosketuksesta. Vanhemmat katse, syli, lempeä jutustelu ja laulu ovat pienen vauvan tärkeimmät virikkeet. Vuorovaikutuksessa välittyvät tunnekokemukset rakentavat vauvan minäkuvaa ja itseluottamusta.

VauvaArki vastasyntyneen vauvan kanssa voi aluksi olla varsin rankkaa. Kaikki on uutta ja ihmeellistä. Vauvalla ei ole vielä käsitystä vuorokaudenajoista ja aluksi vauva viestii tarpeitaan ja tunteitaan lähinnä itkulla, koska ei osaa muutakaan tapaa. Riittävän levon turvaaminen vanhemmille on ensiarvoisen tärkeää. Huonosti nukutun yön jälkeen tyytymättömän vauvan hoitaminen saattaa tuntua erittäin raskaalta ja aiheuttaa riitaa vanhempien välillä. Vanhempien kannattaa vuorotella hoitovastuussa mahdollisuuksien mukaan ja pyytää läheisiltä apua jos omat voimavarat hupenevat. Neuvolassa voidaan yhdessä miettiä käytännön keinoja vanhempien tukemiseksi ja kotiin pystytään järjestämään tarvittaessa myös hoitoapua, jos perheen omat tukiverkostot ovat suppeat.

Neuvolassa käydään aluksi niin usein, että voidaan varmistua vauvan riittävästä painonnoususta ja vauvan ja perheen voinnista ja jaksamisesta. Sen jälkeen neuvolakäynnit jatkuvat normaalin neuvolaohjelman mukaisesti. Painonkehityksen lisäksi ensi viikkoina erityisenä tarkastelun kohteena ovat myös vauvan hengitys, ihon väri ja kunto, vauvan jäntevyys ja reagointi ympäristönsä ärsykkeisiin. Terveydenhoitajan kanssa voi keskustella omista havainnoistaan ja esittää kysymyksiä. Käynneillä voidaan keskustella esimerkiksi vauvan kanssa ulkoilusta, kylvetyksestä, ihon hoidosta tai imetyksestä vanhempien kulloisenkin tarpeen mukaan

Myös äidin vointia ja palautumista seurataan neuvolassa ja äidille varataan jälkitarkastusaika neuvolalääkärille 5-12 viikkoa synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa selvitetään äidin fyysistä ja psyykkistä toipumista, keskustellaan raskaus- ja synnytyskokemuksesta, arvioidaan äidin mielialaa, kartoitetaan imetystilanne sekä keskustellaan seksuaaliterveydestä ja perhesuunnittelusta. Äiti saa käynnistä todistuksen, joka toimitetaan Kelalle. Jälkitarkastuskäynti on edellytys vanhempainrahan maksamiselle.

Kun kriittiset ensiviikot on ohitettu ja arki alkaa sujua, voi reviiriä alkaa yhä enemmän laajentamaan myös kodin seinien ulkopuolelle. Vaunulenkit raikkaassa ulkoilmassa piristävät kummasti mielialaa ja kehoa ja yleensä vauvoille maittaa uni parhaiten ulkoilmassa liikkuvien vaunujen keinutuksessa. Silmät avartuvat katselemaan omaa asuinaluetta nyt uusin silmin. Pihojen leikkialueet, puistot ja asukaspuistot ovat paikkoja, jossa pääsee kohtaamaan muita samassa elämäntilanteissa olevia perheitä. Vertaistuen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä tässä elämänvaiheessa varsinkin on erittäin antoisaa saada jutella muiden vanhempien kanssa vauva-arjen kokemuksista. Hiekkalaatikon laidalla solmitaan monia elinikäisiä ystävyyssuhteita. Jos on arka spontaanisti kohtaamaan uusia ihmisiä, voi myös osallistua asukaspuistojen tai seurakunnan järjestämiin ryhmiin. Ryhmät ovat kaikille avointa toimintaa, jossa pääsee oppimaan vaikka uusia laululeikkejä, joita vauvan kanssa voi kotona harrastaa.