Vauvan uni

Haukotteleva vauvaVastasyntynyt nukkuu suurimman osan vuorokaudesta (noin 20 tuntia), mutta vauvojen unentarpeessa on myös paljon yksilöllisiä eroja. Yhtenäisten unijaksojen pituus vaihtelee ensimmäisten elinkuukausien aikana 20 minuutista kuuteen tuntiin. Vastasyntyneeltä vauvalta puuttuu taju vuorokauden ajasta. Aikuinen nukkuisi mieluiten yhden pitkän yhtenäisen unijakson yöllä, mutta vastasyntyneen pitkä unijakso voi osua yhtä hyvin päivään kuin yöhön.

Alussa vastasyntyneen rytmittömyys kannatta vain hyväksyä ja välttää tarkkojen aikataulujen luomista ensimmäisten kuukausien aikana. Vastasyntyneen vuorokausirytmi on vasta kehittymässä ja pieni vatsa tarvitsee ruokaa tiheästi läpi vuorokauden. Pian kuitenkin vanhemmat voivat nopeuttaa vuorokausirytmin syntymistä vaikuttamalla vauvan ympäristöstään saamiin virikkeisiin.

Unen laatu ja unisyklit eroavat aikuisen unesta

Vauvan aktiivinen uni vastaa aikuisen vilkeunta (REM-unta) eli unta, jonka aikana unet nähdään. Aikuisilla vilkeuni kuuluu unisyklin loppuun lähelle heräämistä, mutta vastasyntynyt nukahtaa suoraan aktiiviseen uneen. Aktiivisen unen aikana vauva voi imeä, tuhista, nytkähdellä, käännähdellä ja sätkiä. Silmät voivat olla auki, vaikka vauva ei olekaan hereillä. Tämä voi erehdyttävästi vanhemmista näyttää siltä, että vauva nukkuu levottomasti tai huonosti tai on vielä osin valveilla, vaikka uni on juuri sellaista kuin sen pitääkin olla. Toisaalta syvän unen aikana vauva voi nukkua hyvinkin syvään.

Vauvan unijakso on vain 50 minuutin mittainen, kun se on aikuisilla noin 1,5-2 tuntia. Tämän vuoksi vauvan herääminen ajoittuu useimmiten aikuisen syvimmän unen vaiheeseen, jolloin aikuinen herää hämmentyneenä ja sekavana ja usein ärtyneenä. Vauvan ja aikuisen erilaisen unisyklin ymmärtäminen antaa usein vanhemmille voimia yöllisiin heräilyihin. Vaikka toistuva herääminen väsyttääkin aikuista, helpottaa vanhempia tieto siitä, että vauva saa kuitenkin riittävästi unta herätessään oman unisyklinsä mukaan.

Osa vauvoista kykenee tyynnyttämään itsensä ja aloittamaan uuden unijakson edellisen perään havahtumatta hereille. Osa vauvoista taas herää itkemään. Kyky jatkaa unta unijaksosta toiseen on osin myötäsyntyinen, osin opittu taito. Vauvan temperamentillakin on vaikutusta lapsen uni- ja nukahtamistottumusten kehittymiseen.

Miten vaikuttaa vauvan uneen

Vauvan ensimmäisinä kuukausina luodaan pohja tulevalle päivärytmille ja nukkumiselle. Vaikka alle puolivuotiaalle lapselle ei Suomessa suositella varsinaisia unikouluja, vanhemmat voivat pienestä pitäen melko helpoin konstein yrittää pidentää lapsen unipätkiä.

Päivärytmi ja valon määrän säätely

Säännöllisten hoitotoimien lisäksi vauva tarvitsee päiväänsä vanhemman kanssa oleilua, seurustelua ja ulkoilua. Vauva nukkuu paremmin yöllä, kun hellyyskiintiö on päivän aikana täyttynyt yhdessä ololla, leikillä ja hellyydenosoituksilla. Ulkoilu kirkkaassa päivänvalossa pitää vauvan virkeänä päivällä ja opettaa tunnistamaan päivän ja yön eroa. Yöllä sen sijaan ei kannata seurustella vauvan kanssa, vaan suorittaa ainoastaan välttämättömimmät hoitotoimenpiteet ja nekin mahdollisimman hämärässä ja vähäeleisesti.

Erilaiset kiihkeän kasvun ja kehityksen vaiheet, totutusta poikkeavat matkat tai esimerkiksi sairastelut sekoittaa herkästi vauvan rytmiä. Vaikka edellinen yö olisi mennyt vauvan kanssa valvoessa, kannattaa uusi päivä pyrkiä aloittamaan samaan aikaan kuin ennenkin. Tällöin säännölliseksi muokkautunut päivärytmi ei käänny päälaelleen satunnaisten huonojen öiden vuoksi.

Säännölliset iltarutiinit

Jo muutaman viikon ikäinen vauva kannattaa laittaa yöunille samaan aikaan joka ilta, mikä auttaa häntä erottamaan päivän yöstä. Säännölliset iltarutiinit samassa järjestyksessä ja samassa paikassa kertovat vauvalle lähestyvästä nukkumaanmenosta. Iltarutiineihin voi kuulua esimerkiksi iltasyöttö, iltapesu tai kylvetys, vaipanvaihto ja yöpuvun pukeminen, valaistuksen vähentäminen ja unilaulu. Ylimääräiset virikkeet tai äänet häiritsevät vauvan nukahtamista, joten tv kannattaa sulkea iltatoimien ajaksi.

Nukahtaminen itsekseen

Vauvaa tarkkailemalla oppii näkemään merkit, jotka kertovat väsymyksestä. Niitä voivat olla haukottelu, silmien hierominen, tyytymättömyys tai se, ettei leikkiminen jaksa kiinnostaa. Tällöin uninen vauva kannattaa laittaa sänkyynsä ja jättää hänet nukahtamaan itse. Lohdukkeena voi olla unilelu tai -rätti, tutti tai vaikka äidille tuoksuva t-paita. Vauvan omaa rauhoittumista ei kannata häiritä hyssyttelemällä häntä turhaan, mutta joskus vauva saattaa tarvita nukahtamiseen pienen tyynnyttelyn, kuten hieromisen tai silittelyn alaselkään tai takamukselle.

Vauva kannattaa laittaa nukahtamaan siihen paikkaan, jossa hänen toivotaan nukkuvan koko yön. Jos vauva herää ympäristössä, joka on selkeästi erilainen kuin se, missä hän nukahti, hän havahtuu kiinnittämään tähän asiaan täyden huomionsa. Näin herättyään vauvan on vaikeaa nukahtaa uudestaan.

Nukahtavan tai yöllä heräävän vauvan ääntelyyn kannattaa reagoida hieman jarrutellen. Nukahtamiseen liittyy usein kääntyilyä ja pyörimistä, jokeltelua sekä melankolista huokailua tai itkeskelyä. Tämän vauvalle voi suoda. Näin vauva saa mahdollisuuden hakea unta itse. Vauvan luona voi käydä välillä tarkastamassa tilanteen. Pikkuvauvaa ei pidä jättää pitkäksi aikaa yksin itkemään, vaan rauhoittelutoimiin on syytä ryhtyä heti, jos tyytymättömyys voimistuu selväksi itkuksi tai huudoksi.

On mahdollista tehdä myös päätös, ettei anna vauvan itkeä lainkaan yrittämättä tätä rauhoittaa. Voi todeta, että aika opettaa vauva itse nukahtamaan koittaa vasta myöhemmin. Tällöin voi vauvan totuttaa nukahtamaan vaikka syötölle tai syliin.

Nukkuva vauva

Tutti

Tutti saattaa helpottaa vauvan nukkumaanmenoa, mutta siitä voi koitua myös ongelmia yön aikana. Vauva nukahtaa kyllä helposti tutti suussa, mutta kun tutti putoaa, vauva herää ja vaatii vanhempia tutin etsintään.

Kapalo ja unipussi

Pikkuvauvan kääriminen paketiksi napakkaan kapaloon helpottaa monien vauvojen nukahtamista ja vähentää yöheräilyjä. Hereille havahtumisen jälkeen kapalo helpottaa vauvaa vajoamaan uneen uudestaan sekä estää vauvaa huitomasta itseään hereille.

Jos vauva kovasti öisin potkiskelee peittoa pois päältään, unipussi saattaa rauhoittaa levotonta nukkujaa. Se pitää lämpötilan tasaisena ja öiset liikkeet vähenevät.

Vauvan kapalointi

Vauvan iltasyöttö

Jos äidinmaitoa saava vauva tottuu nukahtamaan helposti rinnalle, hän ei hetken kuluttua yöllä herätessään enää saa unen päästä kiinni ilman tuttua ja turvallista rintaa. Tämän uniassosiaation syntymistä voi yrittää ehkäistä, jos ei imetä vauvaa viime töikseen ennen nukkumaan laittamista vaan vaihtaa imetyksen jälkeen vielä esimerkiksi vauvalle vaipan ja yöpuvun. Äiti voi myös syöttää lapsen jossain muussa huoneessa kuin makuuhuoneessa. Syötön jälkeen vauvaa lempeästi herätellään, jos hän on nukahtanut rinnalle ja äidin sijaan toinen vanhemmista viekin vauvan sänkyyn yöunille. Sama ohje pätee myös pulloruokituilla vauvoilla.

Täsmäsyöttö

Nälkä yllättää vauvan usein juuri silloin, kun vanhemmat ovat itse käyneet nukkumaan ja saaneet unen päästä kiinni. Täsmäsyöttö eli vauvan ruokkiminen ennen omaa nukkumaanmenoa mahdollistaa vanhemmille parhaimmillaan usean tunnin katkeamattoman unen iltayöstä. Tällöin vauva pystyy syömään puoliunessakin ja jatkamaan tankkauksen jälkeen kylläisenä ja tyytyväisenä uniaan.

Turvallinen nukkumapaikka

Vauva on aina asetettava nukkumaan selällään. Vauvaa ei saa nukuttaa vatsallaan, koska se lisää tukehtumisriskiä. Huoneilman tulee olla raikas. Vauva ei tarvitse sänkyynsä tyynyä. Lukuisat unilelut vauvan sängyssä voivat olla turvallisuusriski. Jos perheessä on lemmikkieläimiä, on pidettävä huolta, etteivät eläimet pääse nukkuvan vauvan sänkyyn tai vaunuun.

Vauvan nukkumapaikka määräytyy usein perheen kulttuurin, elämäntilanteen ja tottumusten mukaan. Vauva voi nukkua ensikuukautensa esimerkiksi äitiyspakkauksen laatikossa, omassa pinnasängyssä tai yhteisessä perhepedissä vanhempiensa kanssa.

Turvallisen nukkumapaikan vauvalle voi rakentaa esimerkiksi pinnasängystä, jonka toinen laita on laskettu vanhempien sängyn tasalle. Kun ”sivuvaunu” asetetaan kiinni vanhempien sänkyyn, nukkuu vauva lähellä vanhempiaan ja yösyötöt on helppo toteuttaa siirtämällä vauva hetkeksi äidin rinnalle. Tällöin vältetään myös vaaratilanne, että jompikumpi vanhemmista kierähtäisi unissaan lapsen päälle. Vauvan nukkuessa vanhempiensa kanssa tulee huolehtia, ettei sängyssä ole liian pehmeää patjaa, paksuja peitteitä tai upottavia tyynyjä eikä yöasuja, joissa on nauhoja. Jos jompikumpi lapsen kanssa nukkuvista vanhemmista on poikkeuksellisen väsynyt tai esimerkiksi ottanut unilääkettä, lapsen on turvallisuussyistä nukuttava muualla.

Parhaat ja pisimmät päiväunet vauva usein nukkuu päivisin vaunuissa ulkona. Kesällä syntyneen vauvan voi yleensä viedä heti ulos. Talvivauvojen kanssa ulkoilu aloitetaan parin viikon ikäisenä asteittain, pakkasrajana pidetään -10 astetta. Vauvan riittävästä vaatetuksesta täytyy erityisesti ulkona nukuttaessa huolehtia. Suora auringonpaiste ei saa lämmittää vaunukoppaa liikaa ja vaunut on pidettävä tuulelta suojassa.

Hae apua vauvan univaikeuksiin ajoissa

Unen puutteella on vaikutuksensa kaikkiin elämän osa-alueisiin, minkä vuoksi se ei ole vähäpätöinen asia. Uupumus vaikuttaa päivän kulkuun sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Se aiheuttaa helposti riitoja parisuhteessa. Riittävän pitkään jatkuneena unettomuus voi johtaa masennukseen ja altistaa jopa lapsen kaltoin kohtelulle. Uni-valverytmi ja sen häiriöt voivat vaikuttaa myös vauvan tunne-elämään. Ongelmatilanteissa vanhempien kannattaa hankkia ajoissa asiantuntevaa apua.

Pyydä apua läheisiltäsi. Ota asia puheeksi neuvolassa. Vauvaperheiden perhetyön kautta on mahdollista saada apua kodin- tai lastenhoitoon. Joskus voidaan harkita myös unikoulun toteutusta sairaalassa.

Pohdittavaa:

Minkälaisia nukkujia olette?

Oletteko miettineet nukkumisjärjestelyjä kotona vauvan syntymän jälkeen?

Jos vauva pitää teitä hereillä yöllä, mitkä asiat auttavat teitä jaksamaan vähillä unilla?

Onko mahdollista toteuttaa jonkinlaista vuorottelusysteemiä yöheräilyjen suhteen?

Onko lähipiirissänne ketään, jota voisi kutsua apuun jos väsymys vie voiton vauvan hoidolta?