Vauvan perushoito

Vauvan syntyminen perheeseen tuo aina suuren muutoksen perheeseen. Ensimmäiset päivät synnytyksen jälkeen menevät uuden opettelussa. Jokainen päivä on erilainen ja vauvan käyttäytyminen muuttuu päivittäin. Vauvan tärkeimpinä tarpeina ovat ruoka, rakkaus ja puhtaus. Tutustuessanne vauvaan opitte, miten vauvan tarpeisiin vastataan parhaiten. Synnytyksen jälkeiset viikot kuluvat uuden opettelussa. Anna siis itsellesi aikaa tutustua vauvaan ja nauti vauva-ajasta.

NapaNapa

Napatynkä irtoaa noin kahden viikon sisällä syntymästä. Puhdistus olisi hyvä tehdä päivittäin, tarvittaessa useammin. Napatyngän puhdistuksessa viedään vedellä kostutettu pumpulipuikko navan tynkään ja pyöräytetään napatyngän ympäri. Puhdistuksen jälkeen napapohja kuivataan huolellisesti taputellen kuivalla pumpulipuikolla. Haiskahtava napapohja puhdistetaan antiseptiseen liuokseen kosteutetulla pumpulipuikolla. Napa erittää kudosnestettä ja verta joskus vielä viikon verran napatyngän irtoamisen jälkeen.

Suolentoiminta

Syntymän jälkeen vauva ulostaa mekoniumia eli lapsenpihkaa, joka on ulkonäöltään tummanvihreää ja lähes mustaa. Kolmanteen elinpäivään mennessä vauvan ulosteet alkavat muuttua vaaleammiksi.

Tavanomainen äidinmaidonuloste vaihtelee: se saattaa vaihdella tahmaisesta vetiseen ja väriltään se on sinapin väristä sekä tuoksultaan mietoa. Vauvan kakka saattaa ajoittain olla vihreää tai oranssia, seassa saattaa olla limaa tai kokkareita. Värinvaihtelu on normaalia, eikä se tarkoita että jotain olisi vialla.

Ulosteenmäärän tiheyden ja määrän tarkkailulla pystytään päättelemään, saako vauva tarpeeksi maitoa. Ensimmäisten 3-4 päivän jälkeen tulisi suolentoiminnan lisääntyä niin, että viimeistään viikon iässä vauva ulostaa jo vähintään 2-3 kertaa päivässä keltaista ulostetta.

Vauvan ulosteen ollessa ruskeaa, saattaa se kertoa, että vauva saa maitoa tarpeeksi. Veriuloste saattaa olla merkkinä äidin rikkinäisistä rinnanpäistä. Vauvan veriulosteen syy täytyy aina tutkia.

Ensimmäisten 4-6 viikon jälkeen vauvan suolentoiminta saattaa hidastua. Vauva saattaa ulostaa kerran päivässä tai esimerkiksi kolmen päivän välein. Vauvan yleisvoinnin ollessa hyvä, uloste on ulkonäöltään tahmaista, pehmeää ja väriltään keltaista on kaikki hyvin.

Virtsaaminen

Vauvan virtsa saattaa parina ensimmäisenä elinpäivänä olla ajoittain sakkaista ja punertavaa, tämä ei ole vaarallista. Vauvan virtsa on vedenkirkasta, satunnainen tummempi virtsa ei haittaa. Noin 4-5 päivän ikäisestä kuusi läpimärkää vaippaa vuorokaudessa kertoo, että vauva saa riittävästi maitoa.

Kerta- ja kestovaipat

Vanhempien päätettävissä on, käyttääkö vauvalla kerta- vai kestovaippoja. Jotkut perheet käyttävät molempia. Kotona oleskellessa saattavat kestovaipat olla hyvä ratkaisu, kun taas asioille ulos lähdettäessä saattavat kertakäyttövaipat olla ratkaisuna parempi.

Markkinoilta löytyy paljon eri valmistajien kertakäyttövaippoja. Ne ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaita kosteuden imemiseen. Kertakäyttövaippojen haasteena on kompostoitumaton jäte sekä kallis hinta. Kestovaipat ovat valmistettu hengittävistä tekokuiduista tai erilaisista luonnonkuiduista. Pestävät ja uudelleenkäytettävät kestovaipat tulevat taloudellisesti edullisemmiksi verrattuna kertakäyttövaippoihin. Kestovaipoista täytyy muistaa suurempi pyykkäyksen tarve. Monet allergioista kärsivät lapset saattavat hyötyä kestovaipoista, koska ne eivät sisällä allergioita aiheuttavia ainesosia.

Eritteiden aiheuttama ihon ärsytys sekä ihon hautuminen saattavat aiheuttaa vauvalle vaippaihottuman. Se ilmeneeVauvan pesu vaihtelevana takapuolen tai taipeiden punoituksena. Vaippaihottuman aikana vauva aristaa vaipanvaihtoa. Tärkeänä ennaltaehkäisevänä toimena voidaan pitää riittävän tiheää vaipanvaihtoa sekä eritteiden pesua vedellä. Ihoalueen olisi hyvä saada ilmaa, jolloin vaippa-alueen ilmakylvyt ovat tärkeässä asemassa vaippaihottuman hoidossa. Tarpeen mukaan voidaan käyttää myös sinkkivoidetta, jota levitetään ohut kerros suojaksi hoidettavalle ihoalueelle tai talkkia, joka kuivattaa kosteaa ihoa.

Vaipat vaihdetaan aina kakan jälkeen ja vaipan imukyvystä sekä vauvan ihon kunnosta riippuen myös pissaamisen jälkeen.

Silmät

Vauvan silmät vetistävät kyynelkanavien kehittymättömyyden vuoksi. Silmät tulisi puhdistaa päivittäin kasvojen pesujen yhteydessä. Mahdolliset silmien rähmät poistetaan veteen kosteutetulla taitoksella. Mikäli rähmä on kovettunut, voi silmien rähmää liuottaa hetken vedellä. Tämän jälkeen viedään vedellä kostutettu taitos hellästi vauvan silmän ulkosyrjästä kohti sisäsyrjää. Molemmat silmät tulisi puhdistaa omilla taitoksilla, jolloin vältetään mahdollisten bakteerien siirtyminen silmästä toiseen. Jos silmät ovat huolellisista puhdistuksista huolimatta kovin rähmäiset ja punoittavat, saattaa vauvalla olla silmätulehdus, joka vaatii lääkärin arviota ja mahdollisesti lääkityksen.

Korvat

Vauvan korvista erittyy keltaista vaikkua, joka toimii korvakäytävän suojana.  Korvakäytävän suu sekä poimut on tärkeä puhdistaa hellästi kuivalla vanupuikolla aina kylvyn jälkeen. Vanupuikkoa tulee välttää työntämästä korvakäytävään.

Kynnet

Vastasyntyneen kynnet kasvavat nopeasti. Tulehdusriskin vuoksi vauvan kynnet suositellaan leikattavaksi ensimmäisen kerran noin 1-2 viikon iässä. Ennen kynsienleikkuuta vauvalla on hyvä pitää käsissään tumppuja / sukkia, ettei vauva vahingossa raavi kynsillä kasvojaan. Vauvan kynnet leikataan suoraan, vältetään kynsien muotoilua, täten vältetään mahdolliset tulehdukset. Kynnet on hyvä leikata vauvan nukkuessa, jolloin vauvan nyrkit avautuvat helpommin ja kynsien leikkaaminen on turvallisempaa.

Iho-ja kylvetys

Vauvan iho hilseilee ensimmäisten viikkojen aikana. Rutiininomaista ihonrasvausta tulisi välttää, tarvittaessa hajustamatonta perusvoidetta voidaan sipaista esimerkiksi vauvan ranteisiin tai jalkapöytiin.

Vauvan iho vaatii pesua. Kasvot, korvantaustat, ihopoimut, kainalot sekä nivuset pestään päivittäin veteen kostutetulla liinalla/kankaalla. Vaippa-alue pestään juoksevan veden alla aamuin ja illoin sekä aina tarpeen mukaan.

Vauvan kylvetys tulisi tehdä vauvan ihosta riippuen 1-7 kertaa viikossa. Kylpyveden lämpö tulisi olla +37 astetta. Kylpyveteen ei tarvitse lisätä saippuaa, tarvittaessa vauvaöljyä voi lisätä kylpyveteen pienen määrän. Vauvan ihon rasvausta ei suositella automaattisesti. Tarvittaessa rasvausta voi tehdä paikallisesti vauvan iholle.

www.perheaikaa.fi/videot/lapsi-perheessa/lapsen-maailma/vauvan-kylvettaminen/

Hormoninäpyt

Herkkyysnäppylät eli ns. hormoninäpyt ovat vaarattomia ja niitä saattaa esiintyä vauvan vartalolla. Tyypillisimmillään hormoninäppyjä esiintyy vauvan kasvoissa, rintakehällä sekä yläselässä. Hormoninäpyt häviävät itsestään, eikä niille tarvitse tehdä mitään.

Hormoninäpyt

Sammas

Candida albicabs, eli hiivan kaltainen sieni on yleisin suun sieni-infektion aiheuttaja. Sammas on melko yleinen vastasyntyneillä sekä muutaman kuukauden ikäisillä vauvoilla.  Sammasta esiintyy useimmiten vauvan kitalaessa, kielessä sekä poskien sisäpinnoilla, joko maidonvalkeana tai harmahtavana peitteenä. Suun sieni-infektiot ovat yleensä ohimeneviä ja parantuvat muutamien päivien kuluessa. Sammas hoituu helposti kotikonstein happamilla ruoka-aineilla mm. muutamalla tipalla puolukkamehua tai maustamattomalla vichyvedellä, jota sivellään pumpulitikulla vauvan suuhun. Myös vauvan tutit / tuttipullot sekä äidin rinnanpäät tulisi sivellä happamilla ruoka-aineilla. Mikäli kotihoito ei muutamassa päivässä auta sammakseen, vaiva vaatii lääkärin arvion ja mahdollisen lääkityksen.

Karsta

Vauvan otsan alueelle sekä päänahkaan saattaa muodostua karstaa, joka on vaaratonta. Ulkonäöltään ruskeankellertävän töhnän hoidoksi käy rasvainen perusvoide tai vauvan hoitoöljy, joka hierotaan karsta-alueelle ja annetaan vaikuttaa noin tunnin ajan. Tämän jälkeen karsta-alue pestään huolellisesti. Mikäli karstaa on paljon ja alue infektoituu tarvittaessa näyttöä lääkärille.

Ulkoilu

Kesäaikana voi vauvan kanssa ulkoilun aloittaa lähes heti ja ulkoilujen kestoja voi lisätä nopeassa tahdissa. Vauva tulee suojata suoralta auringonpaisteelta. Talvella vauvan kanssa ulkoilu aloitetaan rauhallisemmassa tahdissa. Pakkasrajana pidetään -10 astetta.

Kuumeen ja flunssan kotihoito

Vauvan kuume mitataan peräsuolesta tai korvamittarilla. Yli 37.5 C astetta kertoo lämmönnoususta. Vastasyntyneillä ja pienillä vauvoilla yli +38 C kuumeen nousu tulee selvittää lääkärin vastaanotolla, tällöin voidaan sulkea pois mahdolliset vakavat kuumetaudin aiheuttajat. Kotihoidossa vauvan kuumetta pyritään alentamaan esimerkiksi vauvan vaatetuksen vähentämisellä, myös vauvan ihoa voidaan pyyhkiä rievulla joka on kasteltu haalealla vedellä. Tarvittaessa yli 3 kuukauden ikäiselle lapselle voidaan antaa kuumelääkettä, joka annostellaan suppona peräsuoleen tai nestemäisenä suun kautta. Alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle kuumelääkettä tulisi antaa vain lääkärin ohjeen mukaan. Isommilla vauvoilla voidaan vointia seurata kotioloissa päivän tai pari. Vauvan ollessa virkeä ja syödessä hyvin ei hätää yleensä ole.

Influenssarokote perheenjäsenille kun vauva perheessä

Alle 6 kuukauden ikäinen lapsi on alttiina influenssalle. Perheenjäsenten sekä läheisten rokottamisella influenssaa vastaan voidaan ehkäistä pienen vauvan sairastuminen. On äärimäisen tärkeää, että alle 6 kuukauden ikäisen vauvan lähipiiri saa influenssarokotuksen. Neuvolasta tarjotaan ilmaista influenssarokotusta. Rokotus on vapaaehtoinen.

Influenssarokote vähentää influenssatartuntoja, sairaala- ja laitoshoitoja, vakavan influenssan ilmaantuvuutta, jälkitauteja kuten keuhkoputkentulehdusta ja keuhkokuumetta. Suurin osa rokotetuista välttyy influenssalta, mikäli rokotettu saa influenssan, on toipuminen yleensä nopeampaa sekä tauti on muodoltaan lievempi.