Kun vauva itkee

Pienen vauvan itku on vauvan luonnollisin keino ilmaista itseään. Itkuisuutta ilmenee kaikilla vauvoilla jonkin verran Isä ja vauvavanhempien hyvästä ja osaavasta hoidosta huolimatta. Vaikka vauvan itkuun on aina jokin syy, on myös olemassa tietyssä iässä esiintyvää kehityksellistä itkuisuutta. Jokaisen vauvan itkuherkkyys lisääntyy yleensä kahden kolmen viikon iästä ollen suurimmillaan kahden kuukauden iässä. Tällöin vauvan itkuisuus saattaa kestää kahdesta jopa neljään tuntiin vuorokaudessa. Tällainen kehityksellinen itkuisuus yleensä vähenee neljän kuukauden ikään mennessä.

Itkulla vauva voi viestiä esimerkiksi nälkää, yksinäisyyttä, läheisyyden kaipuuta, turhautumista, väsymystä, märkää vaippaa, kuumuutta, kylmyyttä, pitkästymistä, pelkoa tai vatsavaivaa. Joskus itku voi tarkoittaa myös oiretta kivusta tai sairaudesta.  Alkuun voi olla vaikeaa ymmärtää itkun syytä, mutta ajan kuluessa vanhempi alkaa yleensä tunnistaa erilaisten itkujen sävyjä, jolloin mm. kipuitku ja nälkäitku ovat helpommin erotettavissa toisistaan. Erilaisten tyynnyttelykeinojen kokeilu itkuisuuden vähentämiseksi opettaa vanhempaa tulkitsemaan vauvan viestejä. Toisaalta aina pieni ihminen ei itsekkään tiedä itkun syytä.

Vaikka itkua ei voisi poistaa, tärkeintä on että itkevä vauva saa osakseen vanhemman myötäelävää huomiota. Itkevää lasta on ensisijaisesti tärkeä pitää sylissä. Vanhemman läheisyys ja läsnäolo yleensä rauhoittavat. Myös vauvan pitäminen ihokontaktissa vaippasillaan vanhemman ihoa vasten vaikkapa paidan sisällä, on hyvä keino rauhoitella pientä vauvaa. Ihokontaktissa vauva kuulee kohtuajalta tutut sydämenlyönnit, jolloin pulssi ja hengitys tasaantuvat helpommin ja vauvalle tulee turvallinen olo. Kun vauva on ruokittu ja vaippa tarkistettu, itkevää lasta voi yrittää tyynnytellä esimerkiksi juttelemalla rauhallisesti, laulamalla, kantamalla sylissä eri asennoissa tai heijaamalla rauhallisesti. Toisinaan myös minimoimalla ärsykkeitä, vaikkapa laittamalla lapsi sänkyyn, voidaan saada vauva rauhoittumaan. Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta löytyy useita keinoja itkuisen vauvan tyynnyttelyyn sekä tukea vanhemman jaksamiseen itkuisen vauvan kanssa.

Voiko vauvalla olla koliikki?

Koliikki-itkulla tarkoitettaan kohtausmaista kipuitkua, joka jatkuu rauhoittelusta huolimatta. Koliikista kärsivän vauvan vatsa on yleensä pömpöllään ja jännittynyt. Itkiessään vauva saattaa vetää itsensä kaarelle ja huitoa rauhattomasti käsillään. Lääketieteellisen näkemyksen mukaan koliikin toteamiseksi on kolme kriteeriä joiden tulee täyttyä; vauva itkee vähintään kolme tuntia päivässä, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Koliikin kesto voi vaihdella, mutta se loppuu yleensä viimeistään muutaman kuukauden sisällä alkamisestaan. Toisinaan koliikin on arveltu liittyvän vatsavaivoihin, mutta koska selkeää syytä ei tunneta, ei varsinaista hoitomuotoakaan ole olemassa. Väestöliiton sivuilla on julkaistu kattava opas, joka tarjoaa tukea ja käytännön ohjeita koliikista kärsivän vauvan vanhemmille.