Kuutoskaupunkien vertailussa Espoo näyttää esimerkkiä sähköisten työtapojen käytössä sekä luonnonsuojelualueiden säilyttämisessä

24.2.2016 klo 13.38

Muihin kuutoskaupunkeihin verrattaessa Espoo kunnostautuu erityisesti toimistopaperia säästävissä sähköisten työtapojen käytännöissä sekä luonto- ja virkistysalueiden säilyttämisessä, selviää Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011–2014 -raportista. Parantamista sen sijaan on meluntorjunnassa sekä vähähiilisemmän kaukolämmön tuottamisessa.


Vuosina 2011–2014 Espoossa on kiinnitetty erityisesti huomiota säästävämpiin toimenpiteisiin kaupunkiorganisaation sisällä. Vuonna 2014 valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien paksut paperiset esityslistat korvattiin luottamushenkilöiden sähköisellä kokousjärjestelmällä. Sähköinen kokousjärjestelmä ja muiden sähköisten työtapojen yleistyminen on vähentänyt kaupungin virastojen paperinkulutusta työntekijää kohden noin 40 prosenttia sekä säästänyt metsien lisäksi rahaa lähes 80 000 euroa.

Kuutoskaupunkien vertailussa Espoo erottuu edukseen myös luonnonsuojelualueiden määrässä, joita on Espoon maa-alasta yli 10 prosenttia.  Espoolaiset ovat lisäksi erittäin tyytyväisiä luonto- ja retkeilyreittien määrään.

Pyöräilyn osalta Espoo kirii Oulun, Helsingin ja Turun takana. Lähivuosina Espoosta halutaan tehdä entistä parempi pyöräilykaupunki ja nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin kaupungin Pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla rakennetaan uusia ja parannetaan vanhoja kevyen liikenteen väyliä sekä tehdään tiiviisti yhteistyötä pyöräilyn edistämiseksi Helsingin ja Vantaan kanssa.

Sekajätteen polttaminen on vähentänyt huomattavasti kaatopaikkajätteen määrää Espoossa

Vantaalle vuonna 2014 avattu jätevoimala on vähentänyt kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen määrää Espoossa 270 kilosta 80 kiloon asukasta kohden verrattaessa vuotta 2011 vuoteen 2014. Kierrätykseen kelpaamattoman sekajätteen polttaminen energiaksi Vantaan jätevoimalassa on pienentänyt myös Vantaan energiantuotannon hiilijalanjälkeä, sillä jätettä polttamalla on vähennetty 25 prosenttia energiantuotantoon muuten käytettävien fossiilisten polttoaineiden määrää.  

Espoon asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat kuutoskaupunkien keskitasoa. Espoossa ja Turussa päästöjä kasvattaa kaukolämmön tuottaminen fossiilisilla polttoaineilla, erityisesti kivihiilellä, kun taas muissa kaupungeissa kaukolämmön tuotantotaparakennetta on saatu kehitettyä vähähiilisempään suuntaan. Espoon osalta käänne parempaan on kuitenkin jo tapahtunut: Vuodesta 2015 alkaen osa kaukolämmöstä on tuotettu jäteveden hukkalämmöstä päästöttömästi lämpöpumpulla.

Espoolla on myös parannettavaa, sillä melun osalta tilanne ei ole hyvä. Tällä hetkellä yli kolmannes espoolaisista asuu alueilla, jotka kärsivät tieliikenteen melusta. Tilanne on kuitenkin vielä kriittisempi Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella.

Suomen kuusi suurinta kaupunkia - Espoo, Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu - ovat vuodesta 2004 lähtien vertailleet ympäristön tilasta ja kulutuksesta kertovia tilastotietojaan. Vertailu muihin kaupunkeihin sekä kirittää Espoota vähentämään omia päästöjään että antaa Espoolle mahdollisuuden näyttää muille kuutoskaupungeille esimerkkiä omista ympäristöystävällisistä toimistaan. Tarkemmin kuutoskaupunkien vertailun tuloksista on kerrottu Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011–2014 -raportissa.

Lisätietoja:
Leena Sjöblom, johtava ympäristöasiantuntija, puh.  043 826 5214, leena.m.sjoblom@espoo.fi