Kaupunginhallituksen päätöksiä 18.1.2016

19.1.2016 klo 8.20

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esityksestä lausunnoksi hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Valtuusto päättää lausunnosta 25.1. Lausunnossa Espoo esittää erillislainsäädäntöä suurten kaupunkien asemasta itsehallintoalueuudistuksessa. Suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuret kaupungit ja erityisesti Helsingin seutu poikkeavat esimerkiksi väestöpohjaltaan sekä elinkeino- ja yhdyskuntarakenteeltaan muusta Suomesta. Espoon kaupunki on asukasluvultaan suurempi kuin kolmetoista ehdotetuista itsehallintoalueista, ja Uudenmaan maakunta on väestömäärältään 23 kertaa suurempi kuin pienin maakunta.

Itsehallintoalueratkaisun on palveltava myös suurten kaupunkiseutujen kehittämistä, muuten uudistukselle asetetut, erityisesti taloudelliset tavoitteet jäävät toteutumatta. Suurten kaupunkien kasvavat väestöennusteet, segregaatiokehitys, syrjäytymisestä johtuvat ilmiöt ja maahanmuutto poikkeavat muusta maasta.

Suurimpien kaupunkiseutujen osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Tämä on myös kansallisen edun mukaista. Elinvoimaisuuden näkökulmasta työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen. Siksi on arvioitava, voidaanko Ely-keskuksilta siirtää alueellisia tehtäviä suurille kaupungeille. Valmistelussa varmistetaan se, että Helsingin seudun yhteistyörakenteet vastaavat näitä tehtäviä.

Hallinnonuudistukset eivät saa nostaa kokonaisveroastetta ja sen takia työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida kiristää. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava siten, että sen laskentaperusteista poistetaan itsehallintoelimille siirtyvistä tehtävistä johtuvat tekijät. Jos omistuksia siirretään kunnilta itsehallintoalueille, se täytyy tehdä markkinahinnoin. Osana siirtomaksua voidaan ottaa huomioon omistuksiin liittyvien lainojen siirtäminen omaisuuden mukana.

Väestöpohjaltaan selkeästi muita isommalla Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoita pitää olla enemmän kuin yksi. Palvelujen tuottaminen kannattaa organisoida 3 – 6 alueelle siten, että tuotannossa voidaan hyödyntää olemassa olevia, toimivia markkinoita. Sosiaalipalveluissa on tärkeää varmistaa paikallinen tuotanto tuotantoalueiden lukumäärästä riippumatta. Erityisosaamista vaativat pienten asiakasryhmien palvelut voidaan järjestää suuremmilla tuotantoalueilla laadun ja saatavuuden turvaamiseksi, mutta suurten volyymien sosiaalipalvelut kuten ikääntyneiden sosiaalipalvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa paikallisesti. Sosiaalipalveluita on myös syytä tarkastella suhteessa kunnille jääviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin tehtäviin. Ruotsin kielen asema on Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalveluissa tärkeä.

Koko uudistus tulee aloittaa asteittain pohjoisesta etelään kuten kansanterveys- ja perusopetuslaissa tehtiin. Näin uudistus aloitettaisiin alueilta, joilla on väestömäärän, riittävän suurten yksiköiden ja taloudellisten resurssien suhteen liian kapeat hartiat ja joissa muutosvalmius on suurin.

Muut kaupunginhallituksen päätökset

Kaupunginhallitus hyväksyi nähtäville Keran osayleiskaavaehdotuksen. Kaavan tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen uusi iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti Keran osayleiskaava tukee Turun ja Helsingin välisen radan sekä Kehä II, Turuntien ja Turunväylän kehittämismahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus päätti osaltaan Finnoo-Djupsundsbäcken asemakaavasta Kaitaalla. Asemakaava mahdollistaa asuinkortteleita noin 1 750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Alueelle osoitetaan asumisen lisäksi korttelialue yhtenäiskoululle lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys.

Espoon kaupungin tietoturvapolitiikka jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Muista asioista kaupunginhallitus päätti esitysten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen esityslista/ennakkopöytäkirja 18.1.2016