Väestöennusteet

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015 - 2030

Pääkaupunkiseudun kuntiin ja seudun kehysalueelle on laadittu Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä uusi vieraskielisen väestön ennuste vuosiksi 2016–2030. Ennuste on laadittu kahdeksalle kieliryhmälle kahtena vaihtoehtona, jotka perustuvat erilaisiin, vuoden 2015 marraskuussa tehtyihin, oletuksiin turvapaikan hakijoiden määrän kehityksestä. Vaikka ennusteeseen liittyy nyt erityistä epävarmuutta, on huomattava, että turvapaikan hakijoiden osuus seudun ulkomaalaisväestön kasvusta on vain 10–15 prosenttia. Vieraskielisen väestön ennuste kattaa oletukset turvapaikan hakijoiden määrän kehityksestä.

Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 83 000:sta 164 000:een, ja sen osuus väestöstä kasvaa 13,5 prosentista 23 prosenttiin. Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan ja osuuden ennustetaan kasvavan 13,3 prosentista 26 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt 30 000 vieraskielistä ja vuoden 2030 ennuste on lähes 70 000, mikä merkitsee sitä, että vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 14,4 prosentista 28 prosenttiin. Kehysalueella asuu tällä hetkellä 14 000 vieraskielistä, ja määrän ennustetaan kasvavan 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä. Tämä merkitsee, että Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä.

Julkaisu: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015-2030
Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan 1.1.2000-2015 sekä v. 2009-2015 laaditut väestöennusteet

Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015 - 2050

Espoolle on laadittu kolme vaihtoehtoista väestöprojektiota Espoon pitkän aikavälin väestökehityksestä vuoteen 2050 asti. Laskelmat on laadittu väestöprojektiomallilla, joka kattaa koko Helsingin seudun ja sen osana Espoon kaupungin väestökehityksen osatekijät. Espoolle laadittiin kolme projektiovaihtoehtoa: (1) perusvaihtoehto, (2) nopea vaihtoehto sekä (3) voimakkaan maahanmuuton vaihtoehto. Väestöprojektion perusvaihtoehto toimii perustana vuosittain laadittaville Espoon alueellisille väestöennusteille.

Espoossa oli 265 543 asukasta vuoden 2015 alussa. Perusvaihtoehdon mukaisen väestöprojektion mukaan väestö kasvaa 338 000 asukkaaseen vuonna 2035 ja 385 000 asukkaaseen vuonna 2050. Nopeassa vaihtoehdossa Espoon väestö kasvaisi 408 000 asukkaaseen ja voimakkaan maahanmuuton vaihtoehdossa 418 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. 

Espoon väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu.

Julkaisu: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050
Tilastot: Helsingin seudun aluesarjat > Tilastokanta > Helsingin seutu > Väestö > Väestöennuste > Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2015 sekä väestöennustevaihtoehdot 1.1.2016-2050

Espoon ruotsinkielisen väestön projektio 2015 - 2050

Espoon ruotsinkielisen väestön määrä on vaihdellut 20 000 asukkaan molemmin puolin 2000-luvulla. Vuoden 2015 alussa Espoossa oli ruotsinkielisiä 20 260. Heidän osuutensa koko Espoon väestöstä oli 7,6 prosenttia. Projektion mukaan Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä vuonna 2030 on 19 400, mikä on 6,0 prosenttia Espoon koko väestöstä. Vuonna 2040 ruotsinkielisten määrä on 18 890 eli 5,4 prosenttia koko väestöstä ja vuonna 2050 Espoossa on 18 430 ruotsinkielistä asukasta eli 4,8 prosenttia koko Espoon väestöstä.

Espoon väestöennuste 2015 - 2024

Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2014–2016 väestönkasvu ylittää 1,6 %, vuosina 2017–2020 väestönkasvu ylittää 1,4 % ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain.

Espoossa oli asukkaita vuoden 2014 alussa 260 753 ja Espoon väestömäärä 1.1.2024 on ennusteen mukaan 302 000, jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2013/2014 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2023/2024 on yhteensä 41 200 asukasta eli keskimäärin 4 100 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina 2014–2019 on 4 000–4 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 900 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on nostettu aiemmasta. Uusi ennuste poikkeaa edellisestä siten, että vuosien 2015 - 2017 väestö on 700 - 1 900 ja vuosien 2018 - 2023 väestö 2 200 - 4 000 asukasta enemmän kuin edellisessä ennusteessa.

Vuosi 2013 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti lähes 3 300 asukasta ulkomailta.  Espoon väestönkasvu vuonna 2013 oli 3 900 asukasta. Siitä yli puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja 44 prosenttia muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 99 prosenttia ja vain yksi prosentti muuttovoittoa muista kunnista. 

Ennusteluvut ovat saatavissa Alueasarjat-tietokannasta, josta saa alueittaista tietoa pääkaupunkiseudun kunnista. Tiedot on tallennettavissa mm. Excel-muodossa. Linkki palveluun on sivun oikeassa laidassa. Aikaisempien vuosien tietoja on Tilasto- ja tutkimusarkistossa.

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste 2015 - 2024

Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2014 alussa 20 275. Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2024 alussa 19 960 asukasta. Tällöin vuoden 2024 alkuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi noin 300 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,8 prosentista 6,6 prosenttiin.

Eniten ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskee Suur-Matinkylän, Vanha-Espoon ja Suur-Espoonlahden alueilla. Toisaalta ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa Pohjois-Espoossa ja Suur-Tapiolassa.

Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa eniten Otaniemen, Niittykummun ja Saunaniemen pienalueilla ja vähenee eniten Haukilahdessa, Kivenlahdessa ja Soukanmäessä.

Julkaistu 19.12.2011 klo 10.42 , päivitetty 14.1.2016 klo 12.04