Espoo eurooppalaisessa vertailussa

Espoon vertailu eurooppalaisten kaupunkien kesken perustuu Eurostatin Urban Audit -tietokantaan. Tietokannan aineistojen perusteella voi verrata kaupunkeja toisiinsa. Espoon verrokkikaupungeiksi on määritelty lähes samankokoiset kaupungit, jotka sijaitsevat Espoon tavoin suurkaupungin vieressä.

Tarkasteltaessa kaupunkien väestönrakenteita, voi huomata Espoossa nuorten ryhmän olevan vertailun suurin ja ikääntyneiden ryhmän pienin. Väestönkasvu viimeisten 20 vuoden aikana on ollut poikkeuksellista. Verrattuna muihin kaupunkeihin syntyneiden enemmyys on Espoossa korkeampi. Maahanmuuttajien osuus on selkeästi alhaisella tasolla ja alueellinen eriytyminen vielä vähäistä. Lapsiperheiden osuus ylittää useammat kaupungit ja yhden hengen asuntokuntien osuus on kaupunkien keskitasoa. Useimpien kaupunkien lapsi- ja alle 65-vuotiaiden kuolleisuus ylittää Espoon arvot selkeästi. Espoon pientalojen osuus on ääripäiden välillä, samalla, kun omistusasuntojen osuus on suhteellisen korkea. Keskimääräinen asuinpinta-ala on hyvällä tasolla ja ahtaasti asuminen on harvinaisempaa.

Ilman saastuminen on alle vertailun keskitason. Vedenkulutus on korkealla tasolla, jätteen määrän henkeä kohti ollessa alhaisella. Jätteiden käsittelyn mukaan Espoon kaatopaikalle tuodun jätteen osuus on vielä korkea, mutta hyötykäytön osuus on vertailun korkein.

Turvallisuuden näkökulmasta yleinen rikoslakirikoksien määrä on alle keskitason. Sekä auto- että murtovarkauksien että murhien ja muiden väkivaltaisten kuolemien määrä on alhaisimmalla tasolla.

Espoossa korkeakoulutettujen osuus on suurin samalla, kun korkea-asteen koulutuspaikkojen osuus on keskitasoa. Useampana vuonna työttömyys on ollut Espoossa vertailukaupunkeja alhaisemmalla tasolla. Toisaalta Espoon työllisyysaste on korkeammalla tasolla kuin useimmissa tarkasteluissa kaupungeissa. Espoossa kokoaikaisten työpaikkojen osuus on suurin, mutta yrittäjien taas alhaisempi. Naisten osuus kokoaikaisista työpaikoista on vertailukaupunkien korkein ja osa-aikatyöpaikoista taas alhainen. Espoon arvioitu bruttokansantuote (BKT) on kolmanneksi suurin, samalla, kun sen ero suurkaupunkiin on vertailuryhmän pienimpiä. Toimialojen työpaikkojen jakauman mukaan Espoossa on vahva teollisuuden sektori ja vertailun kolmanneksi suurin rahoituksen ja liike-elämän palvelujen sektorin osuus. Lisäksi informaatiosektori on selkeästi tärkeämpi työllistäjä kuin muissa kaupungeissa.

Espoo on autoistuneempi kuin useimmat vertailukaupungit ja työmatkaliikenne on hyvin vilkasta molempiin suuntiin. Työmatkoista joukkoliikenteen osuus on toiseksi korkein, mutta espoolaisten tyytyväisyys julkiseen liikenteeseen on vain keskitasoa. Lentoliikenneyhteyksiä on suhteellisen vähän ja majoitusliikkeen tunnusluvut ovat vertailussa alhaisella tasolla. Kulttuuritilastojen mukaan espoolaiset käyttävät julkisia kirjastoja useammin kuin kaikissa muissa kaupungeissa. Toisaalta elokuvateattereiden kapasiteetit ja niiden käyttö ovat erittäin alhaisella tasolla.

Kuntademokratian näkökulmasta Espoossa naisten osuus kaupunginvaltuutetuista on suurin ja äänestysprosentti on korkealla tasolla ja kun kunnan rooli ja asema poliittisessa järjestelmässä on vahvempi kuin useammissa vertailukaupungeissa.

Lisätietoja: tutkija Glenn R. Gassen, puh. (09) 816 22505, glenn.gassen(at)espoo.fi

Julkaistu 19.1.2012 klo 14.43 , päivitetty 27.3.2013 klo 15.29