Jätteet ja jätehuolto

Jätehuollon järjestämisestä Espoossa huolehtii Helsingin seudun ympäristöpalveluiden jätehuolto (HSY), jolle kuuluu jätteen keräilyn järjestäminen sekä kaatopaikan ja vaarallisten jätteiden vastaanottopisteiden ylläpito.

Espoon ympäristökeskus valvoo yleisesti jätehuoltoa, jätteiden hyötykäyttöä ja käsittelyä sekä näiden aiheuttamia päästöjä tai muita haittoja ympäristölle. Valvonnan piiriin kuuluvat muun muassa Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus, kaupungin yleiset maantäyttöalueet sekä jätteiden lajittelu- ja hyödyntämislaitokset.

Paras jäte on syntymätön jäte

Useita jätteitä pystytään nykyisin hyödyntämään, minkä takia jätteet kannattaa lajitella jo niiden syntypaikalla ja kierrättää lähimmällä keräyspisteellä. Pientaloihin ja mökillä voi myös perustaa kompostin. Apua lajitteluun saa lajitteluohjeista. Vie kaatopaikalle vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista kierrättää. Lajittelua linjaavat HSY:n hyväksymät pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset.

Vantaan jätevoimalan avautuminen ei muuttanut kotien lajitteluohjeita. Biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli lajitellaan jatkossakin omiin astioihinsa, mutta energiajätteen voi nyt laittaa sekajätteen joukkoon samaan astiaan.

Älä roskaa luontoa ja ympäristöä

Viihtyvyyttä pääkaupunkiseudulla vähentää lisääntynyt ympäristön ja luonnon roskaaminen. Onneksi meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, että ympäristö pysyy siistinä ja silmää miellyttävänä. On asenteesta kiinni, ettei ympäristöä roskata. Sohvat ja suuremmat roskat kuuluvat Sortti-asemalle ja pienemmät roskat roskikseen, joko luonnossa tai kotona.

Roskaaja on aina velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen. Toissijainen siivousvastuu on maanomistajalla. Roskaantuneista alueista voi ilmoittaa ympäristökeskuksen asiakaspalveluun.

Kompostoi, silppua tai haketa puutarhajätteet

Puutarhajätteiden - kuten lehtien ja risujen - vienti ja jättäminen yleisille metsä-, puisto-, viher-, katu- ja vesialueille on kielletty ympäristönsuojelumääräyksissä. Lisäksi luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä luontoon vieraslajeja, jotta niistä ei synny pysyvää kantaa. Nämä kiellot koskevat luonnollisesti myös toisten yksityisiä tontteja.

Yleiset alueet, puistot ja metsät eivät myöskään ole puutarhajätteen läjityspaikkoja. Jätekasat rumentavat alueita ja alentavat niiden virkistysarvoa. Luontoon jätetty puutarhajäte rehevöittää metsän kasvillisuuspohjaa, mikä johtaa muun muassa nokkosen runsastumiseen.

Lehdet, risut, ruohonleikkuujätteet ja muut puutarhajätteet voi kompostoida omalla tontilla. Jos nurmikkoa peittää erityisen paksu lehtikerros ja siellä on suurikokoisia lehtiä, ne voi kerätä puutarhajätekompostiin tai silputa ruohonleikkurilla paikalleen. Oksat ja risut kannattaa pätkiä tai hakettaa. Hakkeen voi hyvin sekoittaa lehtikarikkeeseen ja käyttää kompostin seosaineena. Puutarhajätteen ja pieniä määriä risuja voi viedä Sortti-asemille tai suurempia lavakuormia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Vastaanotto on maksullista.

Vieraslajien hävittäminen ja puutarhajätteiden polttaminen

Puutarhajätteiden läjityskasat ovat tärkeimpiä haitallisten vieraskasvilajien, kuten jättiputken ja jättipalsamin, leviämisreittejä luontoon. Useat haitalliset vieraslajit voivat kasvattaa uuden yksilön pienestäkin juuren tai varren palasesta, joten niitä ei pidä laittaa kompostiin ellet ole täysin varma, että kasvit kuolevat kompostorin kuumuudessa. Kompostin sijaan pakkaa vieraslajit jätesäkkiin ja hävitä ne sekajätteenä.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ei ota vastaan ilmoituksia piharoskien polttamisesta eikä myönnä lupia polttamiseen. Haja-asutusalueilla puutarharoskien polttaminen on sallittua kunhan siitä ei aiheudu haittaa naapureille. Metsäpalovaroituksen aikana puutarharoskien polttaminen on kiellettyä, ja taajaan rakennetuilla alueilla polttaminen on aina kiellettyä naapureille koituvan savu- ja hajuhaitan vuoksi.