Usein kysyttyä ympäristöstä ja luonnosta

Luonto, luonnonsuojelu ja eläimet

Mitä tehdä aggressiivisille ja hyökkääville linnuille?

Alkukesä on lintujen kiihkeintä pesimisaikaa ja tällöin syntyy usein tilanteita, joissa pesiään ja poikasiaan puolustavat siivekkäät aiheuttavat ongelmia myös ihmisten elinpiirissä. Rauhoitettujen lintujen lisäksi myös rauhoittamattomien lintujen - harakan, variksen, räkättirastaan ja harmaalokin - emot, pesät ja poikaset nauttivat lain suojaa eikä niihin saa koskea pesimäaikana, joka jatkuu heinäkuun loppuun asti.

Yleensä poikasiaan puolustaviin lokkeihin ja variksiin kannattaa suhtautua maltillisesti ja kärsivällisesti. Poikasvaihe kestää yleensä vain lyhyen aikaa ja tilanne rauhoittuu muutaman päivän tai viimeistään viikon, parin sisällä. Liikkumista lintujen pesäpaikkojen ja poikasten lähellä kannattaa tuolloin välttää.

Tarpeen tullen kiukkuisimpia emoja voi hätistellä hieman syrjemmälle, sillä kiinni linnut käyvät vain harvoin. Jossain tapauksissa kannattaa harkita voiko lokkien tai pulujen pesinnän katoilla tai muissa hankalissa estää ennalta paikoissa suojarakenteiden, kuten metalliverkkojen tai -puikkojen, avulla.

Joskus hätistely tai pesäpaikan läheisyydessä liikkumisen välttäminen ei ole mahdollista. Käden nosto pään yläpuolelle estää emon hyökkäämisen pään lähelle. Sateenvarjo tarjoaa myös lintuystävällistä suojaa: tarvittava matka kuljetaan sateenvarjon suojissa kunnes päästään riittävän kauas poikasista tai pesästä. Lue lisää hyökkäävistä linnuista.

Saako lintuja tai oravia ruokkia talvella?

Oravien ja lintujen ruokinta taajaan asutuilla alueilla ei ole suositeltavaa, koska niiden ruokkiminen saattaa aiheuttaa piha-alueiden, parvekkeiden ja muiden oleskelupaikkojen tahraantumista ulosteilla. Lisäksi linnut ja oravat voivat levittää tarttuvia tauteja, kuten salmonellaa. Ruokintapaikoille ja niiden ympäristöön jäävät leivän- ja pullanmurut houkuttelevat paikalle myös rottia. Kiellettyä lintujen ja oravien ruokkiminen ei kuitenkaan ole.

Ruokintapaikan hygieenisyydestä tulee huolehtia eikä sitä saa sijoittaa asuntojen tai leikkipaikkojen välittömään läheisyyteen. Maahan ruokkiminen ei ole suositeltavaa. Valitse sellainen ruokintalaite, jossa lintujen uloste ei pääse kosketuksiin ruuan kanssa eikä ruoka putoamaan maahan. Ruokintalaitetta ympäröivä maaperä tulisi myös puhdistaa ja kalkita määräajoin. Jos ruokintapaikan läheisyydestä löytyy kuolleita lintuja, ota yhteyttä Espoon seudun ympäristöterveyteen puh. 09 8162 3900. Lisävinkkejä lintujen ja oravien ruokinnasta saa Birdlifen-sivuilta.

Mitä tehdä valtavalle, häiritsevälle hanhikannalle?

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu, ja se on myös EU:n erityisesti suojelema laji. Hanhia voi kuitenkin karkottaa alueelta reippaasti kävellen tai juosten niitä kohti. Tehokkainta on ajaa linnut pois heti, kun ne ovat tulleet alueelle. Ne oppivat välttämään paikkoja, jossa ne eivät voi levätä tai ruokailla.

Mitä pitäisi tehdä, kun löytää loukkaantuneen eläimen tai linnun?

Korkeasaaren villieläinsairaala vastaanottaa apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä. Kuntoutetut eläimet palautetaan takaisin luontoon. Puhelinneuvonta vastaa päivittäin klo 12-13, puh. 09 310 37887. Loukkaantuneesta hirvestä voi ilmoittaa poliisille, puh. 09 525 4280, virka-ajan jälkeen hätänumero 112.

Minne kuolleen rusakon voi laittaa?

Rusakon tai muun pienen kuolleen eläimen voi laittaa sekajäteroskikseen.

Miten perustan geokätkön?

Geokätköjen perustaminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta kätkön perustaminen tai sen löytäminen ei saa rikkoa lakia tai järjestyssääntöjä. Geokätkön perustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa eikä kätkeminen saa aiheuttaa haittaa. Kaupungin omistamilla mailla luvan saa olemalla yhteydessä tonttiyksikön maankäyttövalmistelijaan. Tonttiyksikköön voi joko soittaa arkisin klo 8.00-15.45 numeroon 09 816 21 tai laittaa sähköpostia tonttiyksikko@espoo.fi.

Jos kätköä on sijoittamassa luonnonsuojelualueelle tai muulle arvokkaalle luontokohteelle, on hyvä olla yhteydessä myös ympäristökeskukseen, sillä jollain alueilla rauhoitusmääräykset voivat rajoittaa kätkön sijoittamista. Tällöin on hyvä myös laittaa kätkön kuvaukseen maininta luonnonsuojelualueesta, jotta kätköllä käyminen aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä luonnolle. Ympäristökeskuksen asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 8.00-15.45 numeroissa 09 8162 4832 ja 09 8162 4842 tai sitten sähköpostitse ymparisto@espoo.fi.

Mistä saan Nuuksion kartan?

Nuuksion perus- ja ulkoilukarttoja myydään mm. kirjakaupoissa ja Karttakeskuksessa. Nuuksion ja muiden kansallispuistojen karttoja voi ostaa myös Haltiasta

Tontin ja tien välinen oja tulvii. Mitä teen?

Tontin rajasta enintään 3 metrin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakentamattoman viherkaistan ja ojan puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen kuuluu tontin haltijalle. Myös tonttiliittymän ali menevä rumpu tulee asukkaan pitää auki.

Jos ojassa on tukos, joka ei johdu ojan hoitamattomuudesta, kaupunki avaa tukoksen. Lue lisää tontinhaltijan velvollisuuksista ja vastuista.

Vieraslajit ja tuholaiset

Kenelle jättiputkihavainnoista ilmoitetaan?

Koska jättiputket ovat uhka mm. lasten terveydelle, esiintymästä ilmoitetaan maanomistajalle. Kaupungin maa-alueista ilmoitetaan teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun puh. 09 8162 5000.

Miten hävitän jättiputken pihaltani turvallisesti?

Jos päätät lähteä torjumaan jättiputkia muista, että sen kasvineste aiheuttaa kivuliaita ihovaurioita. Suojaa siis kasvot, kädet (kumihanskat) ja vartalo kunnolla, sillä kasvineste voi roiskua myös kankaan läpi iholle. Jos iholle joutuu kasvinestettä, pese iho välittömästi vedellä ja saippualla. Herkimmille ihmisille voi myös höyrystyvästä kasvinesteestä tai sen tuoksusta tulla hengenahdistusta tai allergisia oireita. Yhden tai muutaman yksilön voi kitkeä katkaisemalla lehtivarren tai juuren mahdollisimman aikaisessa kasvun vaiheessa esim. pistolapiolla vähintään 10 cm syvyydestä. Syntyvän kasvijätteen voi kuivattamisen jälkeen kompostoida tai polttaa. Kukkivan tai laajemman kasvuston hävittämiseen katso vinkit Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen laatimasta torjuntaoppaasta. Lue ohjeet huolellisesti ennen toimiin ryhtymistä.

Kiinteistössä on rottia, jyrsijöitä tai orava. Mitä teen?

Yleinen syy rottien lisääntymiselle jollain alueella on, että saatavilla on helppoa ruokaa. Alueella tulee tarkistaa, että kaikki seka- ja biojäteastiat ja talousjätekompostorit ovat ehjiä ja tiiviitä. Vaihtamalla jäteastiat ehjiksi ja tiiviiksi rottaongelma saattaa poistua. Pihalta kannattaa myös siivota pois puista pudonneet omenat, luumut ja muut hedelmät. Myös lintujen ruokkiminen maahan voi lisätä rottakantaa. Kaupungilla ei ole tuholaistorjuntaa, joten tarvittaessa kannattaa itse hankkia loukkuja ja/tai myrkkyä rautakaupoista ja puutarhaliikkeistä tai olla yhteydessä tuholaistorjuntaan erikoistuneiseen yritykseen. Espoon seudun ympäristöterveyden asiakaspalvelu neuvoo tuholaistorjuntaan liittyvissä asioissa ma-pe klo 8.30 - 12, puh. 09 8162 3900.

Syksyn kylmyys houkuttelee myyriä ja metsähiiriä sisätiloihin hakemaan suojaa ja ravintoa. Pienjyrsijöiden ja oravien pääsyä rakenteisiin voi yrittää estää laittamalla verkkoa rakennuksen tuuletusaukkoihin ja koloihin. Pienjyrsijät ovat hyviä kiipeämään, joten verkkoa kannattaa laittaa myös seinän ja katon tuuletusväliin. Silloin tuuletus säilyy, mutta jyrsijät eivät pääse sisälle. Pienjyrsijät mahtuvat sisään kaljapullon suuaukon kokoisesta reiästä, joten verkon silmäkooksi kannattaa valita 5-7 millimetriä tai sitä pienempi.

Meillä on kotona jotain ötököitä. Mitä ne on ja miten niistä pääsee eroon?

Kaupungilla ei ole tuholaistorjuntaa, mutta Espoon seudun ympäristöterveyden asiakaspalvelunumerosta saa neuvoja ma-pe klo 8.30 - 12, puh. 09 8162 3900. Helsingin ympäristökeskuksen verkkosivuilta löytyy kuvia ötököiden tunnistamista varten sekä torjuntakeinoja.

Jätteet ja jätehuolto

Mitä teen puutarhajätteille?

Järkevintä on käsitellä puutarhajäte syntypaikallaan eli kompostoida se. Voit myös viedä puutarhajätteen HSY:n Sortti-asemille. Huomaa, että puutarhajätteen läjittäminen yleisille puisto- ja metsäalueille on kielletty ja lain mukaan rangaistavaa roskaamista.

Mistä löydän lähimmän kierrätyspisteen jätteidenlajittelua varten?

Lähimmät kierrätyspisteet eri jätelajeille löydät kätevästi karttapohjaisesta hakupalvelusta: kierrätys.infon hakupalvelussa haet asuinalueen tai postinumeron perusteella. Voit myös hakea useammalla jätelajikkeella yhtä aikaa.

Saako rikkinäisen mikroaaltouunin laittaa sekajätteeseen?

Ei saa, sillä se on sähkö- ja elektroniikkaromua (SER). Kuluttajat voivat tuoda SER:iä maksutta tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopisteisiin. Pääkaupunkiseudulla SE-romua vastaanotetaan mm. HSY:n Sortti-asemilla, HSY:n keväisin kiertävissä keräysautoissa, Kierrätyskeskuksissa, Kuusakoski Oy:n toimipisteissä ja joissain kodinkoneliikkeissä. Löydä kotiasi lähinnä oleva kierrätyspiste.

Minne voi viedä käytöstä poistetun sohvan?

Jos sohva on hyväkuntoinen ja käyttökelpoinen, se kannattaa viedä Kierrätyskeskukseen. Jos sohva on jo pikemminkin jätettä, oikea osoite on HSY:n Sortti-asema. Isojen tavaroiden noudon kotoa hoitaa Nouto-Sortti 50 euron maksua vastaan.

Miksei roska-auto ole käynyt?

Jätehuoltoaiheisiin kysymyksiin vastaa HSY:n asiakaspalvelu puh. 09 1561 2110. Ilmoituksen ylitäysistä roska-astioista voi tehdä jate.kuljetuspalaute@hsy.fi. Jos ongelma jatkuu, kannattaa asia ottaa puheeksi isännöitsijän tai asukastoimikunnan kanssa.

Mihin voin ilmoittaa bussipysäkin ylipursuavasta roskiksesta?

Ylipursuavasta roskiksesta sekä bussipysäkillä että junalaiturilla voi ilmoittaa teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluuun puh. 09 8162 5000.

Ulkoilessani huomasin ojassa sohvan sekä metsikössä hylättyjä autonrenkaita ja rakennusjätettä. Mitä teen?

Ilmoita luvattomasta kaatopaikasta Espoon ympäristökeskukseen sähköpostilla osoitteeseen ymparisto@espoo.fi. Kerro luvattoman kaatopaikan mahdollisimman tarkka paikka, mitä siellä on, ja ota mahdollisuuksien mukaan kaatopaikasta myös valokuva. Kohteesta voi ilmoittaa myös ympäristökeskuksen asiakaspalveluun ma-pe klo 8.00-15.45, puh. 09 8162 4832 tai 09 8162 4842.

Puistossa on paljon roskia. Saako sinne roska-astian?

Puistoissa on jo satoja roskiksia, mutta niitä tarvitaan myös lisää. Lähetä ehdotuksesi sähköisesti tai soita teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalveluun puh. 09 8162 5000. Toivomme kuntalaisilta vinkkejä roskakorien sijoituspaikoista.

Ympäristövalvonta

Lähikaupassani myydään jatkuvasti viimeisen myyntipäivän ylittäneitä tuotteita ja muutenkin hygieniassa on toivomisen varaa. Mitä voin tehdä?

Ota yhteyttä Espoon seudun ympäristöterveyden asiakaspalvelunumeroon ma-pe klo 8.30 - 12, puh. 09 8162 3900.

Naapuri polttaa jätteitä ja risuja pihallaan ja estää pyykin kuivattamisen ulkona. Miten sen saa loppumaan?

Jos ystävällinen keskustelu naapurin kanssa ei tuota tulosta, voi ottaa yhteyttä ympäristökeskuksen asiakaspalveluun, ma-pe klo 8.00-15.45, puh. 09 8162 4832 ja 09 8162 4842.

Ojan vesi on ihan vihreää! Mitä on tapahtunut?

Kaukolämpövesi värjätään vihreäksi, jotta mahdolliset putkirikkoontumiset havaittaisiin helpommin. Kaukolämpövesi ei ole myrkyllistä. Vihreä vesi luonnossa saattaa olla siis merkki siitä, että kaukolämpöputki on rikkoontunut. Ilmoita havainnosta Fortumin kaukolämmön vikailmoituspalveluun puh. 0800-1-90090, ma-pe klo 8-18. Palvelu on maksuton.

Vesistö värjäytynyt punaiseksi! Mitä ihmettä?

Yleinen syy veden punaruskealle värille on kallion porauksessa siihen sekoittunut hienojakoinen kiviaines. Väri johtuu graniitista eikä vesi ole ympäristölle tai terveydelle vaarallista. Punertava vesi voi olla lähtöisin esimerkiksi tunnelityömaalta tai lämpökaivon poraamisesta. Kaiken kiviaineksen talteenotto työmaan poistovedestä ei aina ole mahdollista sen hienojakoisuuden ja suuren vesimäärän takia. Meriveden voi värjätä punertavaksi myös panssarisiimalevän kukinta.

Ojassa on öljyä! Mitä teen?

Jos ojassa näkyy öljymäinen, sateenkaaren väreissä hohtava kalvo, kyse voi olla joko öljypäästöstä tai sitten vaarattomasta ja usein luonnonvesissä tavattavasta metallikalvosta. Asian voi selvittää vetämällä veden pintaan "viillon" vaikka oksalla. Jos veden pinnalla on öljyä, se sulkeutuu heti viillon jälkeen uudestaan tasaiseksi peiliksi. Metallikalvo taas hajoaa veden pinnalla sirpaleiksi.

Pienetkin öljyvahingot tulee aina ilmoittaa yleiseen hätänumeroon 112. Jos olet epävarma havainnostasi ja aineen määrä on pieni, voit myös ilmoittaa havainnostasi ympäristökeskukseen ma-pe klo 8.00-15.45 puh. 09 8162 4832 ja 09 8162 4842. Tärkeää on, että olet heti yhteydessä viranomaisiin.

Missä saa pestä oman auton?

Auton saa pestä omalla tontillaan, kunhan auton pesussa ei käytä liuottimia eikä pesuvesi valu sadevesiviemäriin tai avo-ojaan tai luonnonvesistöön tai naapurin tontille. Sallittua pesu on siis silloin, kun vedet imeytyvät maahan pesupaikalla. Liuotinpesu puolestaan vaatii aina öljynerottimella varustetun viemäriliittymän.