Luonto

Espoossa on suureksi kaupungiksi poikkeuksellisen paljon luontoa, joka on hyvin monipuolista ja sisältää lähes kaikkia Suomen luonnon erityispiirteitä. Harva kaupunki voi ylpeillä Nuuksion kansallispuiston kaltaisilla erämetsillä, kymmenillä järvillä ja kauniilla merenrannoilla. Merialue monimuotoisine rannikkoineen ja saaristoineen leimaa Etelä-Espoota, mutta Espoosta löytyy myös sisävesien kirjo lukuisista erityyppisistä järvistä aina jokiin sekä pienvesiin puroihin ja lähteisiin asti. Laajoja metsäalueita taas elävöittävät jylhät avokalliot ja pienimuotoiset avosuot.  

Rikas eliölajisto heijastaa Espoon luonnon monipuolisuutta. Uhanalaisia lajeja on yli 70 ja silmälläpidettäviä yli 100. Täällä viihtyvät lisäksi monet EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemat lajit, tunnetuimpina liito-orava ja useat lepakkolajit.

Espooseen on perustettu 82 luonnonsuojelualuetta, joiden lisäksi on rajattu 32 suojeltua luontotyyppialuetta. Luontotyypit ovat pienialaisia ja arvokkaita elinympäristöjä, kuten jalopuumetsiköitä tai pähkinäpensaslehtoja, ja suojelulla halutaan turvata niiden ominaispiirteiden säilyminen. Erityisesti suojeltavien lajien elinalueita on Espoossa rauhoitettu viisi, ja luonnonmuistomerkkejä, kuten suuria puita ja siirtolohkareita, on suojeltu 55.

Espoossa on myös kuusi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, joiden avulla Espoo suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä koko EU:n alueella.  Espoon Natura-alueista vesialueita ovat Matalajärvi, Espoonlahti-Saunalahti sekä Laajalahden lintuvesi ja metsäalueita Nuuksio, Bånbergetin aarnialue sekä Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät.