Lämmin kesä toi sinilevä- ja happiongelmia rehevöityneille järville

6.10.2011 klo 13.30

Harvinaisen lämmin kesä näkyi Espoon järvien veden laadussa. Espoon suurimman järven Bodominjärven pohjan läheinen vesi oli hapetonta ja sinilevät runsastuivat Pitkäjärvessä ja Lippajärvessä. Kunnostustoimena Pitkäjärvestä ja Lippajärvestä poistettiin särkikalaa yhteensä yli viisi tonnia. Järvien tilaa parannetaan myös hapettamalla. Rehevöityminen johtuu valuma-alueilta tulevasta liiallisesta ravinnekuormituksesta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus tutki Espoon ympäristökeskuksen tilauksesta Espoon Pitkäjärven, Lippajärven, Bodominjärven, Luukinjärven, Kalajärven, Matalajärven ja Hannusjärven vedenlaatua touko - elokuun 2011 välisenä aikana.

Hapettomuutta Bodominjärvessä

Harvinaisen lämmin kesä muodosti Bodominjärveen lämpimän pintavesikerroksen, minkä seurauksena alusvedestä väheni happi nopeasti. Pohjan läheinen vesi oli hapetonta heinä- ja elokuussa. Muilla tutkituilla järvillä vesi oli lähes tasalämpöistä ja happitilanne säilyi melko hyvänä.

Pitkäjärvessä ja Lippajärvessä runsaasti sinilevää

Pitkäjärvessä ja Lippajärvessä ravinnepitoisuudet ja sinilevien määrät olivat suuria. Järvet ovat kesän tulosten perusteella erittäin reheviä. Bodominjärvi, Matalajärvi, Hannusjärvi ja Luukinjärvi ovat reheviä - erittäin reheviä. Kalajärvi on lievästi rehevä. Useimmat tutkituista järvistä ovat luonnostaan runsasravinteisia, mutta ne ovat rehevöityneet maataloudesta ja haja-asutuksesta tulleen liiallisen ravinnekuormituksen takia.

Hoitokalastusta ja hapetusta

Pitkäjärven ja Lippajärven tilan parantamiseksi niistä pyydettiin särkikalaa yli 5 tonnia, josta Pitkäjärvestä 4 400 kg  ja Lippajärvestä 850 kg. Runsas särkikalakanta heikentää veden laatua tonkimalla pohjia ja syömällä vesikirppuja jotka pitävät levien määrää kurissa. Pitkäjärven, Lippajärven ja Luukinjärven happitilanteen parantamiseksi Espoon kaupunki hapettaa niitä koneellisesti. Ilman hapetusta pohjan läheinen vesi ei pysyisi hapellisena lämpimien kesäkuukausien aikana. Hannusjärven suojelu ry on kunnostanut Hannusjärveä mm. hapettamalla.

Espoon ympäristökeskus seuraa kaupungin vesistöjen tilaa säännöllisillä tutkimuksilla. Kesällä 2011 seurattiin järvien lisäksi Espoonjoen, Mankinjoen ja Finnoonojan vedenlaatua.

Lisätietoja:

Limnologi Ilppo Kajaste, ilppo.kajaste(at)espoo.fi, p. 09-816 24834
Limnologi Eeva Nuotio, eeva.k.nuotio(at)espoo.fi, p. 09-816 83957

Pellikka, K. 2011: Espoon vesistötutkimus vuonna 2011, järvien kesätilanne. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus.


Aihealue:
  • Vedenlaatu, 
  • Vesistöt, 
  • Ympäristö