Espoossa on laadittu uusiutuvan energian kuntakatselmus

25.10.2012 klo 14.07

Energiaratkaisuja etsimässä 

Kaupungin pyrkimyksenä on aktiivisesti edistää uusiutuvan ja paikallisen energian tuotantoa ja käyttöä Espoossa. Näiden tavoitteiden puitteissa kaupunki on laatinut yhteistyössä WSP Finland Oy:n, Motivan ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa ”Espoon uusiutuvan energian kuntakatselmus”. Työssä kehitettiin perinteistä kuntakatselmusmallia koskemaan koko kaupungin aluetta.

Laajassa kuntakatselmuksessa selvitettiin se, mitä energiantuotantoa alueella on jo olemassa ja kuinka paljon energiaa alueella käytetään. Tämä on perusta, jonka varassa voidaan arvioida myös monipuolisen uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksia ja suunnitella kokonaistaloudellisempaa energiankäyttöä. Esimerkiksi hukkalämmön talteenottoa voidaan tehostaa vielä entisestään. Parhaiten soveltuvia energiaratkaisuja selvitettäessä on otettu huomioon muun muassa Espoon alueen ja rakennuskannan ominaispiirteet sekä kaupungin kasvuvauhti ja energiamarkkinat.

Muutoksia tarvitaan kaukolämpöverkon sisällä ja sen ulkopuolella

Merkittävä potentiaali Espoon alueen uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseksi kohdistuu kaukolämmöntuotantoon ja sen yhteydessä tapahtuvaan sähköntuotantoon. Tämän lisäksi kaukolämpöverkon alueella on selvitetty kaukolämpöä täydentäviä ratkaisuja ja sekä paikallisten, että uusiutuvien energiaratkaisujen potentiaalia. Myös kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien asuinalueiden lämmitystapamuutoksien vaikutus on suuri ja kaupungilla on hyvät mahdollisuudet edistää näitä toimia. Kaukolämpöverkon ulkopuolisten käyttöjen osalta kiinteistöjen lämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiaan perustuvaksi voi tarkoittaa osittaista tai kokonaan siirtymistä lämpöpumppuratkaisuihin, bioenergiaratkaisuihin, aurinkoenergiaratkaisuihin tai näiden yhdistelmiin.

Uusiutuva energia ajatuksesta tekoihin

Kaukolämpö ja bioenergia

Nykyisin suurin osa Espoon kaupungin rakennustilavuudesta (67 %) kuuluu kaukolämmön piiriin. Kaukolämmön tuotanto tapahtuu pääosin Suomenojan Fortumin CHP - laitoksella kivihiiltä ja maakaasua hyödyntäen. Kokonaisuudessaan laitoksella tuotettiin vuonna 2010 kaukolämpöä 2 133 GWh:a ja koko laitoksen sähköntuotanto kaukolämmöntuotannon yhteydessä oli samana vuonna 1 766 GWh:a. Vuonna 2010 kulutettiin Espoon kaupungin alueella yhteensä 2 002 GWh sähköä ja noin 2 800 GWh lämpöenergiaa.

Fortum on tehnyt biomassojen, etenkin puun, käyttökokeita kivihiilen rinnakkaispolttoaineena Suomenojan CHP - laitoksella ja tulokset näyttävät lupaavilta. Teknisesti biopolttoaineella voitaisiin tuottaa paitsi kaikki kaukolämpö, myös kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien omakotitalojen ja muiden rakennusten lämmitys. Puun lisäksi biopolttoaineina voidaan käyttää esimerkiksi viljaa, sekä öljy- ja juureskasveja, joista on mahdollista valmistaa myös ensimmäisen ja toisen sukupolven liikennepolttoaineita. Mikäli puun ja muun biomassan osuutta polttoaineena sähkön- ja lämmöntuotannossa Espoossa kuitenkin halutaan merkittävästi nostaa, on polttoaine tuotava pääosin joko muualta Suomesta tai ulkomailta, sillä Espoossa näiden raaka-aineiden tuotantokyky on rajallinen.

Biokaasu ja jätteenpoltto

Nykyään Espoossa hyödynnetään paikallisena energianlähteenä Ämmässuon kaatopaikkakaasuja ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla eri prosesseissa syntyvää biokaasua. Tulevaisuudessa Ämmässuon kaatopaikkakaasujen hyödyntämisessä tulee tapahtumaan muutoksia, sillä vuodesta 2014 lähtien kaikki jätepolttoaine, lukuun ottamatta biokaasuja, tullaan kuljettamaan ja käsittelemään Vantaalle rakennettavassa jätteenpolttolaitoksessa.

Espoon Ämmässuolle HSY puolestaan rakentaa biokaasulaitoksen, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2014 aikana. Laitokselle tullaan toimittamaan biojätettä noin 80 000 tonnia vuodessa HSY:n alueen kunnista (Helsinki, Espoo, Kirkkonummi, Vantaa), sekä muista lähialueiden kunnista. Laitoksen tuotantopotentiaali on 69 GWh/vuosi biokaasua, josta saadaan laitoksen omakäytön jälkeen n. 20 GWh/a sähköä ja 14 GWh/a lämpöä hyödynnettäväksi laitoksen ulkopuolella.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotetaan jätevesilietteitä mädättämällä saatavasta biokaasusta puhdistamon omaan käyttöön sähköä (5,4 GWh) ja lämpöä (7,8 GWh). Jäteveden käsittely tulee siirtymään Suomenojalta Blominmäkeen ja HSY:n suunnitelman mukaan kaasun tuotanto tulee olemaan vuonna 2020 n. 28 GWh/a.

Aurinkoenergia

Aurinkoenergiapotentiaali on valtava ja aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää niin sähkönä kuin lämpönä. Aurinkopaneelien pinnalle saapuvasta säteilystä n. 15 % saadaan kerättyä talteen sähkönä. Aurinkolämpöä hyödynnetään lämpökeräinten avulla. Aurinkoenergian käyttö lämpönä on Suomessa sinänsä ongelmallista, että lämmön tarve on alhaisimmillaan silloin, kun tuotantokapasiteetti on korkeimmillaan. Lämpöä voidaan kuitenkin käyttää veden lämmittämiseen, ja lämpimän veden käyttötarve on vakio vuodenajasta riippumatta. Keskimäärin lämmin käyttövesi vastaa n. 20 % asuinrakennuksen lämmitysenergiankäytöstä. Johtuen vähäisestä säteilystä talviaikaan, useimmiten aurinkolämpöjärjestelmällä katetaan puolet lämpimän käyttöveden kulutuksesta, eli 10 % yksittäisen asuinrakennuksen koko talon lämmöntarpeesta.

Ensivaiheessa arvioitu Espoon vuotuinen aurinkoenergiapotentiaali olemassa olevista kattorakenteista oli 450 GWh sähköä tai 1 800 GWh lämpöä. Lämmön kerääminen talteen on siis huomattavasti tehokkaampaa, kuin sähkön. Arvion jo merkittävän tuloksen perusteella on tehty tarkempi SEES-analyysi, jossa myös mallinnetut varjostustekijät ja ilmasto huomioitiin. SEES–analyysissä saatiin tulokseksi 650 GWh sähköä tai 2620 Gwh lämpöä vuodessa. Vuoteen 2010 verrattuna luvut tarkoittavat että aurinkoenergialla saataisiin tuotettua 30 % koko Espoon sähkönkulutuksesta tai vastaavasti jopa 90 % Espoon lämmönkulutuksesta.

Maa-, ilma- ja hukkalämpö

Maa-, ilma- ja hukkalämmön hyödyntämispotentiaalissa on ensivaiheessa tarkasteltu kaukolämpöverkon ulkopuolisia kohteita, joissa toteutettavien hankkeiden ilmastovaikutus olisi yksiselitteisesti positiivinen. Käytännössä kaikkien edellä mainittujen energiantuotantotapojen osalta olemassa oleva potentiaali on Espoossa suhteellisen merkittävä niissä kiinteistöissä, jotka eivät kuulu kaukolämpöverkon piiriin. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen käyttö on mielekkäintä suoran sähkölämmityksen talouksissa. Osa nykyisistä sähkö-, öljy- ja kaasulämmitysjärjestelmistä voidaan puolestaan helposti konvertoida maalämpöpumppujärjestelmiksi, jolloin kaasun, sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn käytöstä voidaan luopua kokonaan ja kohdekohtaiset päästöt tippuvat 53 %.

Hukkalämmön talteenoton osalta merkittävä kohde ovat Suomenojan jäteveden puhdistamon poistovedet. Koska lähde on suuri, edellyttäisi sen hyödyntäminen jakelua kaukolämpönä. Lämmön talteenotto tapahtuisi lämpöpumppulaitoksessa, jossa kaukolämmön tuotanto voisi olla 260 - 350 GWh vuodessa. Määrä vastaa 11 - 15 % Espoon kaukolämmön tarpeesta. Päästövähennyksen suuruus riippuu siitä, miten lämpöpumppujen käyttämä sähkö tuotettaisiin. Keskivertosähköntuotantoon verraten päästövähennys olisi jo iso ja jos sähköntuotanto perustuisi uusiutuviin lähteisiin, päästövähennys olisi lähes täydellinen.

Energiaratkaisujen eri toimijat

Espoon aloitteesta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry on koonnut Alueelliset energiaratkaisut – klinikan tulosraportin. Työskentelyyn osallistui eri kaupunkien, yritysten ja teollisuuden edustajia. Tavoitteena oli tuottaa kuvauksia ja suosituksia uusiutuvan energian ja hukkalämmön alueellisesta hyödyntämisestä, sekä rakennetun ympäristön eri toimijoiden reunaehdoista maankäytön, kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen tarpeisiin. Samalla luodaan pohjaa paikallisten energiaratkaisujen, niihin kytkettyjen kiinteistöjen, sekä liiketoiminnan kehittämiselle. Työ herätti innostusta, mutta osoitti myös, että tarvitaan paljon lisää tietoa ja osaamista uusiutuvasta ja paikallisesta energiasta. RAKLI:n raportti on nähtävissä täältä.

Espoon ilmasto- ja energiatoimenpiteet

Espoossa on kaikkien toimialojen ja luottamushenkilöiden yhteistyönä laadittu kaupungin strategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet. Toimenpiteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 13.8.2012 ja päätettiin, että koonti toimii uuden Espoo - tarinan valmistelun pohjana. Myös valtuusto käsitteli toimenpiteet 15.10.2012.

Ilmasto- ja energiatoimenpiteet sisältää laajasti erikokoisia toimenpiteitä mutta myös painopistealueita. Yhtenä merkittävänä painopistealueena on energiasuunnittelu ja uusiutuva energia, lisäksi talousarviossakin tavoitteeksi on asetettu että pääkaupunkiseudun kunnista Espoossa tuotetaan asukasta kohti eniten energiaa uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäen.