Tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyvät - ”Kake hoitaa”

2.12.2015 klo 10.10

Espoon yleisistä alueista ja kaupunkimittauksesta vastaa vuoden 2016 alusta uusi kaupunkitekniikan keskus, joka yhdistää nykyisen teknisen keskuksen ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen.

Espoon kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 30.11. uusien johtosääntöjen käsittelyn yhteydessä teknisen keskuksen ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen yhdistymisen kaupunkitekniikan keskukseksi vuoden 2016 alussa. Asiasta päätetään lopullisesti kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.12. Jo nyt uusi tulokas on kuitenkin otettu vastaan niin hyvin, että sille on keksitty lempinimi - Kaupunkitekniikan keskus on tuttavallisemmin Kake, meidän kaikkien oma työmies, joka hoitaa kaupungin yhteisiä asioita.

Kuntalaisille kahden tähän saakka erillisen kaupungin organisaation yhdistyminen tulee näkymään selkeytenä - jatkossa Espoon yleisiin alueisiin (mm. kadut, torit, puistot) liittyvistä asioista vastaa selvästi vain yksi taho. Tähän asti tekninen keskus on toiminut kaupunkiteknisten asioiden tilaajana ja liikelaitos tuottajana.

”Jatkossa olemme yhtä. Näin alan kaikki osaaminen ja hyvä paikallistuntemus keskittyy yhteen organisaatioon. Vastuu on vain yksissä käsissä - Kaken käsissä. Sisäisesti tiedon kulku helpottuu ja asioita voi viedä ketterämmin eteenpäin”, sanoo nykyisen teknisen keskuksen johtaja Harri Tanska.

Tuottavuudesta yhteenkuuluvuuteen

Jatkossa kaupunkitekniikan keskuksen avainhenkilöt tulevat työskentelemään myös samoissa tiloissa, kun teknisen keskuksen ja liikelaitoksen väki tähän saakka on sijainnut eri osoitteissa. Tämän lisäksi keskuksella on hyvät palvelut mahdollistava ylläpidon ja rakentamisen tukikohtaverkosto. Yhteensä uudessa Kakessa työskentelee noin 600 ammattilaista, kun teknisen keskuksen noin 270 ja liikelaitoksen 310 työntekijää pääsevät saman katon alle. 

Tilaaja-tuottajamallia Tanska pitää tietyn ajan muoti-ilmiönä - se yleistyi kunnissa 2000-luvun alussa. Mallilla pyrittiin selvittämään oman tuotannon kustannukset ja tehostamaan toimintaa, ja kilpailukykyä onkin sen avulla parannettu. Tällä hetkellä tilaaja-tuottaja -mallin nähdään kuitenkin yleisesti tulleen tiensä päähän.

”Se voi aiheuttaa päällekkäisyyksiä, kun samankaltaista osaamista tarvitaan molemmissa päissä. Siinä piilee myös vastakkainasettelun vaara eri yksiköiden välillä”, pohtii Tanska.

Monissa kaupungeissa tilaaja-tuottajamalli on yhä käytössä. Siitä on kuitenkin tehty myös irtiottoja: Turku on valinnut tiekseen muokata oman tuotantonsa osista osakeyhtiömuotoisia. Vantaa taas on valinnut yhden toimijan mallin, jota myös Espoo nyt aikoo seurata.

”On aikaista sanoa, mikä malli on paras. Ainoa yhteinen piirre eri kaupungeissa on varmuudella se, että kaikilla mallit ovat erilaisia”, Tanska sanoo.

Myös uutta kaupunkitekniikan keskusta odottaa tuottavuusloikan tekeminen - vuoden 2017 loppuun mennessä tulisi tuottavuuden parantua nykyiseen verrattuna kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Tanska arvioi säästöjen kertyvän monista pienistä puroista, ei mistään tietystä kohteesta kerralla nipistämällä. Jokaista ammattilaista tarvitaan mukaan tämän loikan mahdollistamiseen.

”Kaupunkitekniikkaa” - jotta kaupunki toimisi

Kahdessa yhdistyvässä organisaatiossa muutos on otettu vastaan iloisen uteliain mielin.

”Uudistus on otettu vastaan tosi myönteisesti. Näin muutosta on aina parempi viedä eteenpäin”, Tanska sanoo.

Mutta mitä kertoo uusi nimi, ”kaupunkitekniikan keskus”? Kuntatekniikka on alalla vanhastaan käytössä ollut termi, kaupunkitekniikka sen sijaan on tuntemattomampi käsite.

”Kyseessä on selkeästi uusi yksikkö, eikä sille haluttu antaa kummankaan vanhan toimijan nimeä. Termi on uusi, mutta nythän meillä on mainio mahdollisuus määritellä, mitä se tarkoittaa. Kaupunkitekniikka korostaa sitä, mitä kaikkea kaupungista pitää löytyä, jotta se toimii. Uudella mallilla luodaan yhteenkuuluvuutta - edustamme yhtä Espoota”, Tanska sanoo.

Lisätietoja: Harri Tanska, kaupungininsinööri, Espoon tekninen keskus: 050 3833209, harri.tanska@espoo.fi