Rakennusrasitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 158 §:n mukaan tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan säännöksessä mainituin edellytyksin perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite).

Rakennusrasitetyypit

Rakennusrasitetyypeistä säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä. Säännöksen luettelo on tyhjentävä, joten muita rakennusrasitteita ei voida perustaa. Mikäli kiinteistön omistajat sopivat rasitesopimuksessa esim. aidan rakentamisesta tonttiensa rajalle, aidan kustannusten jaosta ja kunnossapidosta, kyse on asianosaisten välisestä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, josta ei perusteta rasitetta.

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa rakennusrasitteena toista kiinteistöä rasittava oikeus:

Perustusrasite
Käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle.

Rakennerasite
Käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä.

Laiterasite
Sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja.

Käyttörasite
Käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa.

Huoltorasite
Käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa.

Yhteisrasite
Käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa.

Seinärasite
Tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta.

Sietorasite
Ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyksestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta.

Rakennusrasite vai kiinteistörasite?

Toisinaan rakennusrasitetta voi olla vaikea erottaa kiinteistönmuodostamislain mukaisista kiinteistörasitteista, jotka perustetaan omistajan hakemuksesta tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa.

Esimerkkejä

Jos autopaikka sijoitetaan rasitetulla tontilla sijaitsevaan autotallirakennukseen, kyse on rakennusrasitteesta. Kiinteistörasitteesta on puolestaan kyse, jos autopaikka sijoitetaan rasitetun tontin pihamaalle tai siellä sijaitsevaan autokatokseen.

Jos oikeutetulla kiinteistöllä on oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevaa jätekatosta, kyse on kiinteistörasitteesta, mutta mikäli rasiteoikeuden kohteena on jätehuone, kyse on rakennusrasitteesta.

Tässä yhteydessä kiinteistörasitteita ja niiden perustamista ei käsitellä enempää. Tietoja kiinteistörasitteiden perustamisesta saa teknisestä keskuksesta. Kiinteistönmuodostamislain mukaista rasitetoimitusta kiinteistörasitteen perustamiseksi haetaan teknisen keskuksen kaupunkimittausyksiköstä.

Mitä rasitesopimukselta edellytetään?

  • Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset kiinteistönomistajat sopivat siitä kirjallisesti ja kaikkien kiinteistönomistajien on allekirjoitettava sopimus.
  • Jos kiinteistö on vuokrattu maanvuokrasopimuksella, myös vuokralaisen tulee allekirjoittaa sopimus tai antaa hyväksyntänsä rakennusrasitteen perustamiselle erillisessä, allekirjoitetussa asiakirjassa.
  • Kiinteistön omistaja tai vuokralainen voi myös valtuuttaa asiamiehen allekirjoittamaan sopimuksen yksilöidyllä valtakirjalla.
  • Rasitesopimukseen voi sisältyä useita ja usean eri kiinteistön rasitteita. Samassa rasitesopimuksessa voidaan sopia sekä rakennus- että kiinteistörasitteista. Mikäli näin tehdään, viranomaisia varten on syytä olla kaksi allekirjoitettua rasitesopimusta ja edellisessä kappaleessa mainittuja asiakirjoja, koska niitä tarvitaan rakennusrasitepäätöksen asiakirjoihin liitettäväksi.
  • Rasitesopimuksen liitteenä tulee olla kartta- ja piirustusaineisto, josta käy ilmi, mistä rasitteesta on sovittu.
  • Mahdollisten myöhempien sopimusriitojen välttämiseksi rasitteista on syytä sopia mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti. Tämän vuoksi rakennusrasitteet tulee merkitä väreillä piirustuksiin varsinkin, jos samassa piirustuksessa esitetään useita rasitteita.
  • Lupakäsittelijä voi tarvittaessa luvan hakemisen yhteydessä antaa neuvoja tavoista, joilla rakennuslupaehtojen mukaiset rasitteet merkitään piirustuksiin tai kartalle.
  • Viranomainen ei laadi rasitesopimuksia vaan kiinteistöjen omistajien on huolehdittava siitä itse.

Rakennusrasitteen perustaminen

Rakennusrasitteen perustamisesta päättää Espoossa rakennusvalvontakeskuksen rakennuslakimies. Kirjallinen hakemus toimitetaan rakennusvalvontakeskukseen. 

Hakemus ja sen liitteet

  • Hakemuksen rakennusrasitteen perustamiseksi voi tehdä vapaamuotoisena tai siihen voi käyttää rakennusvalvontakeskuksen lomaketta.

  • Kaikkien kiinteistönomistajien ja kiinteistöä maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsevien on allekirjoitettava hakemus. Vaihtoehtoisesti hakijat voivat valtuuttaa asiamiehen hoitamaan asian yksilöidyllä valtakirjalla. Jos rasitesopimuksen tai hakemuksen on allekirjoittanut valtuutettu, hakemukseen liitetään valtakirja tai valtakirjat alkuperäisenä.

  • Hakemukseen tulee liittää allekirjoitettu rasitesopimus sekä alkuperäinen kartta- ja piirustusaineisto, josta käy ilmi, mistä rakennusrasitteesta on sovittu.

  • Mikäli rasitesopimuksen osapuolena olevan kiinteistön omistaa asunto-osakeyhtiö taikka muu yritys, hakemukseen on liitettävä kaupparekisteriote. Yhteisön tai säätiön on liitettävä hakemukseen ote yhdistys- tai säätiörekisteristä. Rekisteriotteesta viranomainen tarkastaa, että rasitesopimuksen on allekirjoittanut siihen oikeutettu henkilö tai henkilöt.

  • Hakemukseen on lisäksi liitettävä asunto-osakeyhtiön (ylimääräisen) yhtiökokouksen pöytäkirja tai sen ote, josta käy ilmi yhtiön hyväksyneen rasitesopimuksen itseään sitovaksi. Mikäli asunto-osakeyhtiö omistaa oikeutetun kiinteistön, selvitykseksi yhtiön hyväksynnästä riittää hallituksen kokouksen pöytäkirja tai sen ote. Muiden yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden rasitesopimusten hyväksymisestä tehtyjen päätöksien lainmukaisuus tarkastetaan tapaus tapaukselta ao. säännösten perusteella.

  • Rakennusvalvontakeskus saa tiedon myönnetyistä lainhuudoista viranomaisteitse, joten hakemukseen ei tarvitse liittää lainhuutotodistusta, mikäli hakijalla on lainhuuto sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön. Muussa tapauksessa hakemukseen tulee liittää selvitys kiinteistön omistus- tai hallintaoikeudesta. Selvitys voi olla esim. kauppakirja.

  • Hakemuksessa tulee ilmoittaa kuka tai ketkä maksavat rakennusrasitteen perustamisesta perittävän maksun. Mikäli maksajaa ei ole ilmoitettu, maksu jaetaan rasitesopimuksen osapuolien kesken ja peritään heiltä.

Paljonko rasitteen perustaminen maksaa?

Rakennusvalvontataksan 16 §:n mukaan rakennusrasitteen perustamisesta peritään päätöskohtainen maksu 260 euroa, joka sisältää yhden rakennusrasitteen. Jokaisesta seuraavasta rakennusrasitteesta peritään lisäksi 130 euroa. Molemminpuolisesta rasitteesta peritään kaksi maksua.

Rakennusrasitteiden merkitys

  • Rakennusrasitteen perustamispäätöksen saatua lainvoiman ote rasiteasiain pöytäkirjasta lähetetään kiinteistörekisterinpitäjälle, joka tekee rakennusrasitteen perustamisesta merkinnän kiinteistörekisteriin asianomaisten kiinteistöjen kohdalle.

  • Kiinteistörekisteriin merkitty rasite on voimassa, vaikka kiinteistö siirtyisi myöhemmin toiselle omistajalle.

  • Kiinteistöä käytettäessä rasitteen mukaisia oikeuksia ei saa loukata.

  • Jos rasitetulle kiinteistölle myöhemmin haetaan rakennus- tai muuta lupaa, lupaviranomainen osaltaan varmistaa, että rakennettaessa tai muutoksia suunniteltaessa ja tehtäessä rasitteet otetaan huomioon.

Rakennusrasitteen hakeminen

Muuta aiheesta



Julkaistu 18.1.2012 klo 11.47 , päivitetty 4.6.2014 klo 15.59