Mikä on rakennusrasite

Rakennusrasitteen perusteella oikeutetulla kiinteistöllä on pysyvä oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa rakennusta taikka ulottaa omat perustuksensa rasitetun kiinteistön puolelle. Rakennusrasitteena voidaan myös mm. perustaa oikeus palomuurin rakentamatta jättämiseen kiinteistöjen välille sekä oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa yhdyskuntateknistä laitosta ja tähän varattua tilaa.

Kiinteistöjen väliseen sopimukseen perustuva rakennusrasite voidaan merkitä kiinteistörekisteriin, jolloin se sitoo myös kiinteistöjen tulevia omistajia. Päätöksen rakennusrasitteen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä tekee rakennusvalvontakeskuksen lakimies asianomaisten kiinteistöjen omistajien hakemuksesta.

Rakennus- vai kiinteistörasite?

Rakennusrasitteena kiinteistörekisteriin voidaan merkitä vain maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80:§ssä mainittuja oikeuksia ja velvoitteita. Muunlaisia oikeuksia kiinteistöjen välillä ei voida vahvistaa rakennusrasitteiksi.

Mikäli kiinteistöjen välille halutaan perustaa muita kuin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa mainittuja oikeuksia ja velvoitteita, kuten esimerkiksi oikeus vesi- ja viemärijohtojen sijoittamiseen naapurikiinteistölle tai kulkuoikeus toisen kiinteistön kautta, on kyse kiinteistönmuodostamislain mukaisesta kiinteistörasitteesta, jonka perustaminen tapahtuu Espoon kaupungin teknisessä keskuksessa tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Tarkempia tietoja kiinteistörasitteen perustamisesta saa kaupunkimittauksen asiakaspalvelusta.

Toisinaan rakennusrasitetta voi olla vaikea erottaa kiinteistönmuodostamislain mukaisista kiinteistörasitteista. Tyypillisimmin sekaannusta aiheuttavat autopaikat, jätekatokset sekä erilaiset johdot ja viemärit.

Autopaikat
Jos autopaikka sijoitetaan rasitetulla tontilla sijaitsevaan autotallirakennukseen, kyse on rakennusrasitteesta. Kiinteistörasitteesta on puolestaan kyse, jos autopaikka sijoitetaan rasitetun tontin pihamaalle tai siellä sijaitsevaan autokatokseen.

Jätekatokset
Jos oikeutetulla kiinteistöllä on oikeus käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevaa jätekatosta, kyse on kiinteistörasitteesta, mutta mikäli rasiteoikeuden kohteena on jätehuone, kyse on rakennusrasitteesta.

Johdot ja viemärit
Jos sovitaan siitä, että kiinteistöllä on oikeus sijoittaa toisen kiinteistön alueelle talous- ja jäteveden johtamiseen liittyviä johtoja ja laitteita taikka puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö tai muita vastaavia johtoja ja laitteita, on kyse kiinteistörasitteesta.

Rakennusrasitteen perustaminen

Rakennusrasite perustetaan kiinteistöjen välisellä rasitesopimuksella, joka toimitetaan karttaliitteineen hakemuslomakkeen kanssa rakennusvalvontakeskukseen. Rakennusvalvontakeskus tekee päätöksen rasitteen perustamisesta ja huolehtii rasitteen merkitsemisestä kiinteistörekisteriin.

Kaikkien kiinteistönomistajien ja kiinteistöä maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsevien on allekirjoitettava rasitteen perustamista koskeva hakemus. Vaihtoehtoisesti hakijat voivat valtuuttaa asiamiehen hoitamaan asian yksilöidyllä valtakirjalla. Jos rasitesopimuksen tai hakemuksen on allekirjoittanut valtuutettu, hakemukseen liitetään valtakirja tai valtakirjat alkuperäisenä.

Hakemukseen tulee liittää asianmukaisesti allekirjoitettu rasitesopimus sekä sopimuksen liitekartta, josta käy selkeästi ilmi, mistä maankäyttö- ja rakennuslain 80 §:n mukaisesta rasitteesta on sovittu.

Rakennusvalvontakeskus saa tiedon kiinteistöille myönnetyistä lainhuudoista viranomaisteitse, joten hakemukseen ei tarvitse liittää lainhuutotodistusta, mikäli hakijalla on lainhuuto sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön. Muussa tapauksessa hakemukseen tulee liittää selvitys kiinteistön omistus- tai hallintaoikeudesta. Selvitys voi olla esim. kauppakirja.

Hakemuksessa tulee ilmoittaa kuka tai ketkä maksavat rakennusrasitteen perustamisesta perittävän maksun. Mikäli maksajaa ei ole ilmoitettu, maksu jaetaan rasitesopimuksen osapuolien kesken ja peritään heiltä.

Rakennusrasitteen perustamispäätöksen saatua lainvoiman ote rasiteasiain pöytäkirjasta lähetetään kiinteistörekisterinpitäjälle, joka tekee rakennusrasitteen perustamisesta merkinnän kiinteistörekisteriin asianomaisten kiinteistöjen kohdalle.

Asunto-osakeyhtiöt ja muut yhteisöt sopimuksen osapuolina

Mikäli rasitesopimuksen osapuolena rasitettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai vuokraama kiinteistö, tarvitaan hakemuksen oheen lisäksi asunto-osakeyhtiön (ylimääräisen) yhtiökokouksen pöytäkirja tai sen ote, josta käy ilmi yhtiön hyväksyneen rasitesopimuksen itseään sitovaksi. Mikäli asunto-osakeyhtiö omistaa oikeutetun kiinteistön, selvitykseksi yhtiön hyväksynnästä riittää hallituksen kokouksen pöytäkirja tai sen ote. Muiden yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden rasitesopimusten hyväksymisestä tehtyjen päätöksien lainmukaisuus tarkastetaan tapaus tapaukselta ao. säännösten perusteella.

Mikäli rasitesopimuksen osapuolena olevan kiinteistön omistaa asunto-osakeyhtiö taikka muu yritys, hakemukseen on liitettävä kaupparekisteriote. Yhteisön tai säätiön on liitettävä hakemukseen ote yhdistys- tai säätiörekisteristä. Rekisteriotteesta viranomainen tarkastaa, että rasitesopimuksen on allekirjoittanut siihen oikeutettu henkilö tai henkilöt.

Maksu rasitteen perustamisesta

Rakennusvalvontataksan (15§) (pdf, 199 Kt) mukaan rakennusrasitteen perustamisesta peritään päätöskohtainen maksu, joka sisältää yhden rakennusrasitteen. Jokaisesta seuraavasta rakennusrasitteesta peritään taksan mukainen lisämaksu. Molemminpuolisesta rasitteesta peritään kaksi maksua.