Pystytäänkö kaupunkitulvien aiheuttamaa kaaosta helpottamaan?

30.11.2017 klo 16.48

Sataa, sataa, lumi sulaa… vesi tulvii kaduille ja moottoriteille, salaojaputket täyttyvät. Vettä on kaikkialla. Eikö näille vesiongelmille voi tehdä mitään?

Kyllä voi, vastaa maisema-arkkitehti Katariina Peltola Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Hän kertoo Espoon hulevesiohjelmasta.

Sadevesiä pystytään hallitsemaan ja tulvia vähentämään, kertoo Peltola. Samalla kaupunkiluontoa autetaan säilymään monimuotoisena  ja parannetaan vesistöjen sekä pohjaveden tilaa.

Tiivistyvässä kaupungissa hulevesiongelmat korostuvat. Tarvitaan ratkaisuja hulevesisuunnittelun ja tulvatorjunnan tueksi. Hulevesiohjelmalla pyritään haittojen ehkäisyyn ympäristössä. Valtuusto hyväksyi Espoon hulevesiohjelman ohjeellisena jo vuonna 2011. Tänä syksynä ohjelmaa päivitetään.

Hyvän toivon puisto

Hulevesiongelmiin paneudutaan jo kaavoituksessa. Esimerkiksi nyt nähtävillä olevassa Finnoonkallion asemakaavaehdotuksen korttelisuunnitelmassa kerrotaan, kuinka ”Hulevesien viivytys tapahtuu maanalaisten ja maanpäällisten viivytysrakenteiden ja viherpainanteiden avulla.”

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus järjesti infotilaisuuden (Espoon hulevedet 3.0) Espoon poliittisille päättäjille sekä teknisen toimialan työntekijöille. Tilaisuudessa eri alojen asiantuntijat ja suunnittelijat kertoivat tulvatorjunnasta ja hulevesien hallinnasta, hulevesiratkaisujen suunnittelusta sekä kunnossapidosta. Tilaisuudessa mm. limnologi Eeva Nuotio Ympäristökeskuksesta kertoi hulevesien vaikutuksesta ympäristöön. Tapiolan aluearkkitehti Sampo Sikiö Kaupunkisuunnittelukeskuksesta puolestaan käsitteli, miten hulevesiongelman haasteet voivat muuntua mahdollisuudeksi luoda hienoa kaupunkiympäristöä, jossa luontoarvot on huomioitu.

Tutustu tarkemmin hulevesiteemaan tilaisuuden esityksien kautta.

Jutun kirjoitti tekninen sihteeri Merja Laurinkoski, Asemakaavayksikkö, Kaupunkisuunnittelukeskus

Kuva Lepävaarasta

Espoon hulevedet 3.0 - hulevesi-info 11/2017:

Mitä hulevesi on? Hulevesien vaikutus ympäristöön (pdf, 2456 Kt), limnologi Eeva Nuotio, ympäristökeskus

Espoon hulevesiohjelma (pdf, 2440 Kt), maisema-arkkitehti Katariina Peltola, asemakaavoitus

Hulevesien hallinta yleiskaavatasolla (pdf, 2642 Kt), yleiskaavainsinööri Paula Kuusisto-Hjort, yleiskaavoitus

Asemakaavoittajan näkökulma hulevesiin (pdf, 2154 Kt), aluearkkitehti Sampo Sikiö, asemakaavoitus

Rakennusvalvonnan näkökulma hulevesiin (pdf, 1703 Kt), LVI-tarkastaja Risto Utriainen, rakennusvalvonta

Hulevesiensuunnittelu ja -rakentaminen, Case Gräsanoja (pdf, 4404 Kt), aluepäällikkö Emilia Lehikoinen, kaupunkitekniikan keskus

Hulevedet kaduilla ja puistoissa (pdf, 10117 Kt), vihertyöpäällikkö Anne Mannermaa, kaupunkitekniikan keskus

Pelastuslaitoksen näkökulma tulvatorjuntaan (pdf, 2335 Kt), palopäällikkö Antti Lallukka, pelastuslaitos

HSYn näkökulma hulevesiin (pdf, 2127 Kt), ympäristöasiantuntija Aninka Urho, HSY

Kuvia Espoosta ja muualta

Hammarby Sjöstadt (kuva: Aino Aspiala)
HammarbySjöstadt

Gräsanoja/Espoo
Gräsanoja

Vauhtitie/Helsinki
Vauhtitie

Monikonpuro/Espoo
Monikonpuro

Leppäviita/Espoo
Leppäviita