Espoonlahti – Esboviken

Lahdennimeä Esboviken on käytetty jo 1800-luvun alkupuolella, ja sen suomenkielistä käännösvastinetta Espoonlahti ainakin 1860-luvulta alkaen. Alueennimenä Espoonlahti – Esboviken on nuorempi, mutta se sopii alueelle erinomaisesti, sillä merenkulku on ollut keskeinen osa sen elämää jo vuosisatojen ajan.

Nimeä aiottiin aluekeskuksen nimeksi 1960-luvun lopulta lähtien, ja siitä suunniteltiin myös suuralueennimeä. 1976 tuli käyttöön virallinen kaupunginosannimi Espoonlahdenranta – Esboviksstranden, kun taas Espoonlahden seudun käsittävästä suuralueesta tuli Suur-Espoonlahti – Stor-Esboviken. Kaupunginosan nimi muutettiin 1980-luvun alussa lyhempään muotoon Espoonlahti – Esboviken. Nimen Espoo taustoista ks. Espoon keskus – Esbo centrum.

Nykyisen Espoonlahden osa-alueita ovat Kivenlahti, Laurinlahti ja Espoonlahden keskus. Nimistö on merellistä läpi alueen aina kauppakeskus Lippulaivasta Mainingin kouluun ja lukuisiin meri- ja satama-aiheisiin kadunnimiin. Sekä Kivenlahti – Stensvik että Laurinlahti – Larsvik ovat ilmeisesti olleet alun perin ruotsinkielisiä henkilönnimiin perustuvia asutusnimiä, eivät lahdennimiä. Alueen itälaidalla on myös sieltä löytyvän koulukeskittymän mukaan nimensä saanut Koulumäki – Skolbacken Rehtorinteineen.

Katso myös artikkeli Merta näkyvissä – Etelä-Espoon merellisiä ryhmänimiä.

Nimiartikkeleita Espoonlahdesta

Aallonpohja

Amiraalinmäki

Bastvikinsilta

Kivenlahdenpuisto

Kongsberginpuisto

Kourakuja

Krattivuorentie

Laajavuorenpolku

Laurinlahti

Marinkallio

Marinsatama

Merenkäynti

Pakkasmäki

Suur-Espoonlahti

Ulappapuisto

Ulappatori

Aallonpohja – Vågdalen

Kivenlahdessa on Mainingin koulun lounaispuolella puisto nimeltä Aallonpohja – Vågdalen. Nimen on suunnitellut Espoon nimistötoimikunta, jonka jäseniä olivat Uolevi Leikola, Uolevi Itkonen ja Per-Olof Morelius. Nimi sisältyy toimikunnan joulukuussa 1969 laatimaan nimistöehdotukseen ja nykyisinkin voimassa olevaan asemakaavaan.

Nimistötoimikunta päätti antaa rannikolla sijaitsevalle Kivenlahden kaava-alueelle meriaiheisia nimiä. Monet nimistä liittyvät merenkäyntiin (Hyökyranta, Maininkitie). Kaavanimistöön kuuluvat myös jalankulkutiennimi Aallonharja ja kadunnimi Aallonhuippu. Nimen Aallonpohja saanut puistoalue sijaitsee maaston painanteessa.

(Viikon nimi 6/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Amiraalinmäki – Amiralsbacken

Espoonlahden keskuksessa on mäenrinteessä sijaitseva puisto nimeltä Amiraalinmäki – Amiralsbacken. Vieressä on Amiraalinpuisto, ja näiden kahden puiston läpi kulkee Amiraalinpolku. Läheinen katu on Amiraalin puistotie. Nämä nimet eivät ole kenenkään yksittäisen henkilön muistonimiä vaan aihepiirinimiä, jotka kuuluvat samaan merenkulkuaiheisten kaavanimien ryhmään kuin muun muassa Merenkulkijankatu, Puosunrinne, Merikarhunkuja ja Tähystäjänkatu.

Aihepiiri on valittu Espoonlahden pitkien merenkulkuperinteiden perusteella. Saman aihepiirin muuta sanastoa on esimerkiksi nimissä Ulappatori, Lokirinne, Majakkaniitty ja Solmukuja.

Puistonnimi Amiraalinmäki - Amiralsbacken ja Amiraalinpuisto – Amiralsparken, polunnimi Amiraalinpolku - Amiralsstigen ja kadunnimi Amiraalin puistotie – Amiralsallén on vahvistettu asemakaavassa. Amiraalinmäki on myös pientä aluetta tarkoittava niin sanottu suurkorttelinnimi. Nimet on suunniteltu 1997–98.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2014.)

Bastvikinsilta – Bastvikbron

Espoonlahden ylittää Bastvikin kohdalla kaksi rinnakkaista siltaa. Vanhalla Jorvaksentiellä oleva Bastvikinsilta – Bastvikbron rakennettiin noin 1940. Sen pohjoispuolelle valmistui noin 1970 Länsiväylällä oleva Espoonlahdensilta – Esboviksbron.

Porkkalan vuokra-alueen palautuksesta on 2006 kulunut 50 vuotta. Bastvikinsilta oli tärkeässä asemassa vuokra-alueen aikana, jolloin Helsingistä maanteitse tullessa rajapuomi oli sillan kohdalla.

Lähiasukkaat ovat vanhastaan sanoneet puheessaan siltaa tavallisimmin nimellä Bastvikbron, mutta toisinaan on sanottu myös Sarvvikbron, Stensvikbron. (Näissä ja monissa muissa paikannimissä on kansanomaisen käytön mukaisesti -vik-, ei -viks-.) Joskus on voitu käyttää vielä lisäksi nimiä Jorvasbron (tiennimestä Jorvaksentie – Jorvasvägen), Espoossa myös Kyrkslättsbron. Vakiintuneen sillannimen voi hyvin kirjoittaa suomeksi ja ruotsiksi yhteen: Bastvikinsilta – Bastvikbron.

Silta sai nimen Bastvikbron tilannimestä Bastvik, sillä sillan itäpää oli Bastvikin tilan mailla. Tilannimellä ei ole erillistä suomenkielistä vastinetta, joten sillannimi on suomeksi Bastvikinsilta. (Sen sijaan kaupunginosannimellä Bastvik on suomenkielinen vastine Saunalahti, mutta sillannimi ei perustu kaupunginosannimeen.)

Esimerkiksi nimeä "Kivenlahdensilta" ei pidä käyttää 50 vuoden takaisista ajoista puhuttaessa, koska Stensvikin asuinalueen ja kylän nimen suomenkielinen vastine on muodostettu vasta 1965, mutta ei nykyajastakaan puhuttaessa, koska Kivenlahdensilta – Stensviksbron on idempänä Länsiväylällä Kivenlahdentien ja Kauklahdenväylän kohdalla olevan tiesillan virallinen nimi.

Tammikuun 26. päivänä 1956 puomi nostettiin siis Bastvikinsillalla.

Den 26 januari 1956 lyfte man alltså bommen vid Bastvikbron.

(Viikon nimi 4/2006. Sami Suviranta.)

Kivenlahdenpuisto – Stensviksparken

Puistonnimi Kivenlahdenpuisto – Stensviksparken on annettu alueennimen Kivenlahti – Stensvik mukaan. Nimelle voi löytää historiallisenkin perusteen, koska Stensvikin kartanon aikana on paikalla ollutta metsäistä kumparetta sanottu nimellä Parken.

Kivenlahdenpuisto sijaitsee Kivenlahdentien, Meriusvan ja Merivirran katujen välisellä alueella. Puisto ympäröi koulutonttia, jolla toimi vuoteen 2012 asti Meriusvan koulu. Puistonnimi on vahvistettu asemakaavassa 1971.

(Viikon nimi 38/2012. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kongsberginpuisto – Kongsbergsparken

Espoonlahden keskuksessa Ulappatien koillispuolella sijaitsevalla puistolla on nimi Kongsberginpuisto – Kongsbergsparken. Nimi on vahvistettu asemakaavassa 1991. Nimenaiheena on Espoon norjalainen ystävyyskaupunki Kongsberg.

Espoonlahdessa Kongsberginpuiston eteläpäässä Lokirinteellä toimii Kongsbergs daghem -niminen päiväkoti. Kaavakarttaan on merkitty myös suunniteltu Kivenlahdentien ylittävä silta nimeltä Kongsberginsilta – Kongsbergsbron, mutta sitä ei ole toistaiseksi rakennettu.

Ystävyyskaupunkisuhteet ovat vaikuttaneet Espoon kaavoitukseen siten, että kaupunginvaltuuston 1.1.1972 tekemän päätöksen mukaisesti Espoon kaupunki- ja aluekeskuksiin on nimetty eri ystävyyskaupunkien mukaan puistoja tai aukioita. Nimiä on annettu asemakaavoituksen edetessä niin, että nykyisin jokaisen seitsemän suuralueen keskuksessa on nimikkonsa: Hatsinanaukio – Gattjinaplatsen (Leppävaara), Køgenpuisto – Køgeparken (Tapiola), Esztergominpuisto – Esztergomsparken (Matinkylä), Kongsberginpuisto – Kongsbergsparken (Espoonlahti), Nõmmenpuisto – Nõmmeparken (Kauklahti), Kristianstadinpuisto – Kristianstadsparken (Espoon keskus) ja Sauđárkrókurinpuisto – Sauđárkrokurparken (Kalajärvi).

(Viikon nimi 1/2010. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Kourakuja – Flygränden

Laurinlahden Kourakujan nimestä ei yksinään ilmene, mistä syystä nimenosaksi on otettu sana koura. Mutta lähistön nimet Haarakuja, Rengaspolku, Ankkurinvarsi ja Ankkuritie antavat viitteitä siitä, että tässä tapauksessa on kyseessä kouran harvinaisempi merkitys 'ankkurin kärkipiikki'. Siihen viittaa myös kujan ruotsinkielinen nimi Flygränden, sillä sanaa fly käytetään samassa merkityksessä.

Espoon nimistötoimikunta kokoontui 19.1.1972 ja käsitteli mm. Laurinlahti II:n asemakaavaluonnosta. Pöytäkirja vahvistaa Kourakujan nimen taustan, sillä toimikunta ehdotti "ankkuriin sekä ankkurinosiin" liittyvää nimistöä. Laurinlahden ja koko Espoonlahden kaavanimiinhän sisältyy runsaasti muutakin merenkulun sanastoa.

(Viikon nimi 39/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Krattivuorentie – Skrattbergsvägen

Suomenlahden rannikon ruotsinkieliset asukkaat ovat kertoneet tarinoita olennosta, jonka nimitys oli skratt. Se saattoi olla paha kummitus tai hyvä, onnea tuova tonttu. Taruolento tunnettiin Espoossakin, ja skratt-sana sisältyy Espoon Stensvikin vuorennimeen Skrattberget.

Sana skratt lainattiin suomeen joillekin seuduille muodossa kratti. Merkityksenä oli muun muassa ’maahan kaivettujen aarteiden vartija’. Mikael Agricola mainitsi sen säkeessään ”Kratti murheen piti tavarast” (ortografiaa nykyaikaistettu; piti murheen = ’piti huolen’).

Kansanomaisesta maastonimestä Skrattberget on saatu alueennimi Krattivuori – Skrattberget (suurkortteli Laurinlahdessa). Nimitoimikunta muodosti suomenkielisen käännösvastineen 1970. Krattivuori on myös puistonnimenä, ja Krattivuoressa on lisäksi katu nimeltä Krattivuorentie – Skrattbergsvägen, sen sivukuja Krattikuja – Skrattgränden ja kävelytie, jonka nimi on lyhyesti Kratti – Skratten.

Kratti-nimien naapurissa on nimenaiheeksi otettu merellisen mytologian hahmoja: Näkinkaari – Näckens båge, Merenneidontie – Sjöjungfruvägen.

(Viikon nimi 27/2004. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Laajavuorenpolku – Bredbergsgången

Jälkimainingin kadun pohjoisimmasta kulmasta pääsee kulkemaan Kivenlahdentien varteen Ristiaallokonpuistoon lyhyttä kävelytietä pitkin. Kävelytielle on 1960- ja 70-luvun vaihteessa laaditussa asemakaavassa vahvistettu nimi Laajavuorenpolku – Bredbergsgången. Polunnimen aihe on saatu tällä kohdalla Länsiväylän takana olevan kallion nimestä Bredberget. Suomenkielinen polunnimi on muodostettu kääntämällä kallionnimeen sisältyvät sanat.

Bredberget- tai Laajavuori-aiheista nimistöä on kaavanimistössä vain tämä yksi polunnimi. Käyttöä osoitenimissä rajoittaa se, että sellainen nimi voisi sekaantua muualla käytössä oleviiin Laaja- ja Bred-alkuisiin nimiin, joita ovat pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoon kaupunginosannimi Laajalahti – Bredvik, Helsingin Munkkiniemen Laajalahdentie – Bredviksvägen ja Vantaan Martinlaakson Laajavuori – Bredberget. Lisäksi Espoon länsinaapurissa Kirkkonummella on asuinalue nimeltä Laajakallio – Bredbergen.

(Viikon nimi 1/2009. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Laurinlahti – Larsvik

Larsvikin torppa sijaitsi Stensvikin kylän mailla, kylän keskuksen kaakkoispuolella. Vanha torpanpaikka on nykyisten Espoonlahdenrannan ja Ankkuritien risteyksen kohdilla.

Nimi Larsvik lienee syntynyt tämän pienen asumuksen nimeksi kylännimen mallin mukaan: alkuosana miehennimi Lars ja loppuosana sana vik 'lahti'.

Sekä Stensvikin kylä että Larsvikin torppa perustettiin merenlahtien tuntumaan. Näistä lahdista on alettu käyttää nimiä Stensvik(en) ja Larsvik(en) (myös: Larsvikviken). Kumpikin lahdennimi on ilmeisesti syntynyt vastaavaa asutusnimeä myöhemmin. Lahdilla on kenties ollut aiemmin muita nimiä, mutta ne eivät ole säilyneet.

Larsvik tuli 1900-luvun alussa myös lähelle lahden rantaa rakennetun huvilan nimeksi. Asutuksen lisääntyessä nimeä Larsvik alettiin käyttää alueennimenäkin.

Alueennimi suomennettiin 1960-luvulla. Espoon nimitoimikunta ehdotti 1969 alueennimeä Laurinlahti – Larsvik, joka on Espoon opaskartassa vuodesta 1970. Samaan aikaan lahdennimellekin otettiin käyttöön suomenkielinen vastine.

Laurinlahti on nykyisin Espoonlahden kaupunginosaan kuuluva osa-alue Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen ja Soukan välissä. Larsvikin huvila sijaitsee alueen länsiosassa.

Lisää Espoon rannikon nimistöstä kirjassa Saaristo-Espoo (toim. Sirkka Paikkala). Kirjassa olevan artikkelin Paikat ja niiden nimet ovat kirjoittaneet Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen.

(Viikon nimi 17/2008. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Marinkallio – Marisberget

Kivenlahden luoteisosan Marin-, Maris-nimet tulevat torpannimestä Maristorpet. Torppa sijaitsi Stensvikissä, kylän länsilaidalla, mutta on hävinnyt jo kauan sitten. Se oli perimätiedon mukaan saanut nimensä Mari-nimisestä asukkaastaan. Vuoden 1970 tienoilla annettuja ja asemakaavoissa vahvistettuja nimiä ovat venesatamannimi Marinsatama – Marishamnen ja puistonnimet Marinranta – Marisstranden ja Marinkentät – Marisplanerna. Lisäksi lähellä torpanpaikkaa on yhtiönnimenä As.oy Espoon Marintorppa. Marinsataman pohjoispuolisen mäen käsittävälle asemakaava-alueelle annettiin korttelille annettiin 2004 nimi Marinkallio – Marisberget.

(Viikon nimi 12/2006. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Marinsatama – Marishamnen

Kivenlahden luoteisosassa lähellä Espoonlahdensiltaa on venesatama nimeltään Marinsatama. Nimi perustuu muiden alueen Marin-alkuisten nimien tapaan Stensvikin kylän länsilaidalla sijainneeseen torppaan Maristorpet. Perimätiedon mukaan torpan nimi on peräisin siitä, että siellä on aikoinaan elänyt Mari-niminen asukas. Mari-nimien määrä alueella kasvaa edelleen, kun sataman pohjoispuolelle rakennetaan Marinkallio – Marisberget -niminen uusi kortteli.

(Viikon nimi 37/2006. Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Merenkäynti – Sjögången

Kivenlahdessa rannan Meritorin ja sisämaan Kivenlahdentorin välinen jalankulkutie sai nimen Merenkäynti – Sjögången Espoon nimitoimikunnalta 1969. Kivenlahden ja koko Espoonlahden nimistön aiheita on otettu paljon merenkulusta. Nimistön erityisenä piirteenä on myös perusosattomien nimien runsaus: kadunnimissä Merivirta, Meriusva ja Vilkkupoiju ei ole paikanlajin ilmaisevaa loppuosaa (-katu, -tie, -kuja tms.).

Merenkäyntikin voidaan lukea näihin hieman kokeellisiin, kätevän lyhyisiin mutta toisaalta joskus ehkä vaikeasti paikannimeksi hahmotettaviin kaavanimiin. Loppuosa -käynti antaa tosin ainakin viitteen siitä, että kyseessä on kävelyraitti, ja ruotsinkielisen nimen -gången onkin jo aivan tavallinen kaupunkimaisen kävelytien nimen perusosa.

(Viikon nimi 52/2005. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Pakkasmäki – Frostbacken

Espoonlahden urheilupuiston länsilaidalla Espoonlahdentien varressa on puistoalue nimeltä Pakkasmäki – Frostbacken . Nimi sisältyy asemakaavaan, joka on vahvistettu 1984. Nimenaiheella on haluttu viitata talviurheiluun.

Paikka on lähellä Soukkaa ja Laurinlahtea. Puiston pohjoispuolella on Sökövikens skola.

Maasto on rinnettä, joka laskeutuu kaakkoon kohti Soukanojaa.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2013.)

Suur-Espoonlahti – Stor-Esboviken

Espoo jakautuu seitsemään suuralueeseen, joilla on merkitystä kaupungin hallinnossa. Suuralueiden keskuksina ovat Espoon kaupunkikeskukset Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti ja Espoon keskus ja aluekeskukset Kauklahti ja Kalajärvi.

Suuraluejako ja suuralueiden nimet on muodostettu 1970-luvulla. Viidessä tapauksessa seitsemästä suuralue on saanut nimen keskuksensa mukaan: Suur-Leppävaara, Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä, Suur-Espoonlahti ja Suur-Kauklahti. Kaksi suuraluetta on nimetty toisin: Espoon keskuksen seudun suuralue on nimeltään Vanha-Espoo, ja Kalajärven seutu muodostaa Pohjois-Espoon suuralueen.

Suuralueista, joilla on Suur-alkuinen nimi, voidaan tilanteen mukaan puhua myös käyttämällä keskuksen nimeä ja sen jäljessä sanaa suuralue (Espoonlahden suuralue) tai joskus, jos väärinkäsityksen vaaraa ei ole, yksinkertaisesti ja epätäsmällisesti pelkällä keskuksen nimellä (Espoonlahti).

Espoonlahden suuralueeseen kuuluvat seuraavat seitsemän kaupunginosaa: Espoonlahti, Soukka, Suvisaaristo, Kaitaa, Nöykkiö, Latokaski ja Saunalahti.

(Viikon nimi 5/2011. Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)

Ulappapuisto – Fjärdparken

Kivenlahdentien varressa Mårtensbro skolan vieressä on puisto nimeltä Ulappapuisto – Fjärdparken. Nimi on suunniteltu 1981 ja vahvistettu asemakaavassa. Se kuuluu Espoonlahden meriaihepiirin nimistöön, joka kertoo meren läheisyydestä ja seudun merellisestä hengestä ja perinteestä. Läheinen katu, Ulappakatu – Fjärdgatan, jatkuisi asemakaavan mukaan Kivenlahdentiehen asti, mutta toistaiseksi kadun koillispäätä ei ole rakennettu. Tämä aiottu Ulappakadun jatke rajaa Ulappapuiston omaksi puistokseen viereisestä Kongsberginpuistosta.

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2010.)

Ulappatori – Fjärdtorget

Espoonlahden keskuksessa on merenkulkuaiheista nimistöä. Aihepiiri perustuu alueen merelliseen henkeen ja perinteisiin. Keskeisen Espoonlahdenkadun koillissivulla olevan avaran aukion nimiUlappatori – Fjärdtorget vie ajatukset väljille vesille.

Nimi Ulappatori – Fjärdtorget on suunniteltu 1978 ja vahvistettu asemakaavassa 1979. Aukio muotoutui varsinaisesti ja nimi tuli täyteen käyttöön 1990-luvun alussa, kun ympäröivät korttelit rakennettiin. Sittemmin kaavaa on jonkin verran muutettu, mutta aukio ja nimi ovat säilyneet.

Kaavanimien aiheina Espoonlahden keskuksessa on erityisesti merenkulkijoita, kuten kippari, merikarhu ja ruorimies. Joukossa on myös maakrapu.Kaavanimiä ovat muun muassa Kipparinmäki, Merikarhunkuja, Ruorimiehenkatu, Maakravunkuja, Merenkulkijanaukio ja Puosunrinne

Ulappatorin lähellä on tähystäjäaiheista nimistöä: kadunnimi Tähystäjänkatu, puistonnimi Tähystäjänrinne ja polunnimi Tähystäjänpolku. Niillä kulmilla on myös Ulappakatu – Fjärdgatan, Ulappapolku – Fjärdstigen ja Ulappapuisto – Fjärdparken .

(Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2016.)