Histan ensimmäiset asukkaat muuttivat kenties Vihdin Hiiskasta

5.1.2018 klo 17.00

Länsiespoolainen talonnimi Hista pohjautuu ehkä varhempaan muotoon Hiista. Siinä tapauksessa sen taustalla voi olla esimerkiksi vanha vihtiläinen paikannimi Hiiska tai lohjalainen paikannimi Hiisi. Mahdollisesti asukkaat ovat tulleet muinoin Vihdistä tai Lohjalta.

Nimi Hista ~ Hiista on arvoituksellinen ja ainoa laatuaan Suomessa; nimen alkuperä on hämärän peitossa. Se on syntynyt jo keskiajalla. 1600-luvun asiakirjoissa nimi mainitaan useita kertoja. Vuodelta 1612 on asiakirjassa tieto Erich Hista -nimisestä henkilöstä. Saulo Kepsun mukaan nimi voisi olla typistynyt Hiisten-alkuinen nimi, jonka mahdollisia lähtönimiä olisivat Vihdin kylännimet Hiiska, Hiisku tai Lohjan Hiisi ~ Hiittinen.

Histan tai Hiistan talon vanha paikka oli Nuuksion kylän tiiviissä taloryhmässä lähempänä Nuuksion Pitkäjärveä. Siellä ovat Maula ja Heikkilä vielä vanhoilla sijoillaan. 1700-luvun lopulla Histan tilakeskus sijoitettiin uuteen paikkaan ryhmäkylän lounaispuolelle. 1800-luvun alkupuolella tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Tuolloin otettiin käyttöön nimi Nygård, joka korvasi Hista-nimen.

Nimi Hista oli 1800-luvulla jo jäänyt pois käytöstä, mutta tilan uudet omistajat Ihamuotilat ottivat sen jälleen käyttöön 1904. Tavallinen ääntämys 1900- ja 2000-luvulla on "Hista"lyhyellä i:llä, mutta ainakin vielä 1970 Terho Itkonen kirjasi seudun asukkaan puheesta myös muodon "Hiistan kartano".

Nykyisin Hista on käytössä myös alueennimenä, joka tarkoittaa Histan tilaa lähiseutuineen.

Lähteitä:
Saulo Kepsun tutkimus teoksessa Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema 2008, s. 96–97.
Christer Eklundhin tiedot Nuuksion historiasta.
Risto Ihamuotila: Histan historiaa ja nykypäivää.
Espoon nimistöryhmän arkisto.
Nimiarkisto. Kotus, Helsinki.

(Viikon nimi 1/2018. Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.)