Nimistö

Ilmattarenpolku C550.jpg

Nimistö on osa kaupunkikuvaa. Nimet tuovat esiin alueellista omaleimaisuutta ja luovat imagoa.

Toimiva nimistö paikantaa ja opastaa tehokkaasti. Kadunnimet, alueennimet ja muut paikannimet muodostavat kokonaisuuden, joka kuuluu kaupungin perusturvallisuuteen.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä vastaa kaupungin nimistönsuunnittelusta, -tutkimuksesta ja -huollosta.

Baanaverkko innostaa pyöräilemään Espoossa 7.7.2016
Espooseen suunnitellaan pyöräilijän baanaverkkoa, joka yhdistäisi Espoon kaupunkikeskukset toisiinsa ja naapurikaupunkeihin. Jotta reittien käyttäminen olisi kätevää, baanat saavat myös nimet.

Uutiset

RSS
  • Turuntietä kulkiessa tulee vastaan mahdollisuus kääntyä kohti etelää Kuninkaisiin. Jalopuut huojuvat tienvierillä ja kyltti kieltää alueelle ajon huvin päiten – kieltoa uhmaavaa ovat vastassa siniveristen lisäksi ritarien valvovat silmät. Kuninkaat ja ritarit tosin seikkailevat alueella nyt vain nimistössä, mutta onko joskus voinut nähdä kruunupään kävelyllä tammien alla? Ilmeisesti ei. Luultavimmin Kuninkaisten osa-alueen nimen taustalla on alueen ainoa kuninkaan luvalla perustettu uudistalo.
  • Hellepäiviin viilennystä tuo pulahdus vilpoisaan veteen jollakin Espoon uimarannoista, joista yksi sijaitsee Kalajärvellä aivan Vantaan rajalla, Vihdintien pohjoispuolella. Pulahduspaikkana siellä on pieni ja rehevä järvi, Odilampi. Nimeen sisältynee vanha suomen kielen sana oksi eli ’karhu’.
  • Mynttilän kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan Gumbölenjoen varressa Espoonkartanossa jo ainakin 1500-luvulla. Nimen Myntböle taustalla saattaa olla ruotsinkielinen niitynnimi Myntäng, ’minttuniitty’. Kääntämällä nykyisen osa-alueen nimeksi olisi siis voitu saada Mynttilän sijaan Minttula!
  • Vuosina 1769–1860 lähinnä Vantaan puolella Tavastbyssä toiminut rautakaivos sekä Jupperissa noin 1500-luvulta 1900-luvun alkuun toiminut kalkkilouhos ovat olleet innoittajina Laaksolahden Jupperista löytyville kaivosaiheisille kadunnimille, kuten Kaivosmiehentielle.
  • Tuomarilalaisten hyvin tuntema Mononen (s. 1889) piti 1920–50-luvuilla kauppapuutarhaa nykyisessä Suvelan Joupinlaaksossa, joka tuolloin katsottiin vielä osaksi Tuomarilaa. Monosen puutarha sijaitsi nykyisten Suvelantien, Sunankaaren ja Tuomarilankadun risteyksen eteläpuolella, risteyksessä näkyvän kallionnyppylän takana. Mononen kestitti toisinaan vieraitaan tuolla kalliolla, jota onkin kutsuttu hänen mukaansa Monosenkallioksi.

Muuta aiheesta



Julkaistu 20.1.2012 klo 16.58 , päivitetty 31.7.2014 klo 14.28