Nimistö

Nimistö on paitsi koko osoitejärjestelmämme perusta, myös tärkeä osa kaupunkikuvaa ja sen symbolisten merkitysten luoja. Siksi nimistölle asetetaan myös erilaisia vaatimuksia ja toiveita.

Kohde tulee voida paikantaa nimistön avulla niin, että esimerkiksi hälytysajoneuvo löytää tiensä helposti perille. Sopivasti joukosta erottuva ja käytössä toimiva osoite on osa asukkaiden arkea.

Nimistönsuunnittelun tavoitteena on myös kiinnittää nimi itse paikkaan ja sen perinteeseen. Näin rakennetaan omaleimaista kaupunkikulttuuria ja alueellista imagoa unohtamatta vuosisatojen aikana espoolaisten käytössä syntynyttä perinteistä paikannimistöä.

Näillä sivuilla pääset tutustumaan Espoon paikannimistöön ja sen suunnitteluun.


Kalikselta Sököön vai ihan vaan Soukkaan? Kerro, mitä slanginimiä käytät! 19.8.2016
Tule vastaamaan kyselyyn Espoon epävirallisista paikannimistä! Kyselyyn voivat vastata kaikki suomen kieltä osaavat, joilla on joskus arjessaan tarve puhua espoolaisista paikoista. Kyselyyn vastaaminen vie korkeintaan 15 minuuttia.
Baanaverkko innostaa pyöräilemään Espoossa 7.7.2016
Espooseen suunnitellaan pyöräilijän baanaverkkoa, joka yhdistäisi Espoon kaupunkikeskukset toisiinsa ja naapurikaupunkeihin. Jotta reittien käyttäminen olisi kätevää, baanat saavat myös nimet.

Uutiset

RSS
  • Luonnonläheisessä ja harvaan asutussa Luukin kaupunginosassa on vain muutamia suunniteltuja paikannimiä, jotka eivät perustu alueen perinnäiseen nimistöön. Yksi näistä on Vesilinnuntie – Sjöfågelvägen, jota nimistöryhmä ehdotti vuonna 1995 Vanhalta Lahnuksentieltä kohti Luukinjärveä risteävälle hiekkapohjaiselle kadulle. Nimenaiheen on antanut alueen poikkeuksellisen runsas linnusto.
  • Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Finnoon osayleiskaava-ehdotusta 31.8. Osayleiskaava-alue on jaettu pohjois- ja eteläosaan, koska metroaseman lähiympäristön suunnittelua tehdään länsimetron jatkeeseen sidotussa aikataulussa. Eteläosan merirakentamiseen ja satamaan liittyvät asiat ratkaistaan myöhemmin hyväksyttäväksi tulevassa eteläisen osan osayleiskaavassa.
  • Laaksolahden sydämessä, hieman urheilupuistosta kaakkoon sijaitsee pieni suorantainen lampi, Kuttulampi – Kututräsk. Nimi on todennäköisesti ollut alkuaan suomenkielinen, mutta seudun ruotsalaistuttua nimen alkuperäinen merkitys on jäänyt ulottumattomiimme ruotsinkielisten mukaelmien taakse. Ensimmäinen tunnettu nimen kirjoitusasu Kutu Träsk on vuoden 1700 kartasta; sen jälkeen kudusta tuli vuosisadoiksi kuttu ainakin kartoilla.
  • Aivan Viherlaakson ytimessä kulkee Viherlaaksontieltä ostoskeskukselle kääntyvä koukkumainen kadunpätkä, Rajamännynahde – Råtallbacken. Nimen taustalla on vanha rajamerkkinä toiminut puu, joka on ilmeisesti sijainnut suunnilleen Turuntie 141:n kohdilla, missä on vuosikymmenten ajan toiminut myös Viherlaakson taksiasema. Nimi vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1969.
  • Kesäkuussa 2016 Haukilahden Mellsteninrannassa juhlittiin 50 vuotta sitten avattua Espoon ensimmäistä avointa nuorisotaloa, Stella Marista. Juhlaväki saattoi askeltaa pitkin Nunnanpolkua, joka vie Mellstenintieltä Pitkänkalliontielle. Stella Maris ja Nunnanpolku liittyvät yllättävällä tavalla toisiinsa: nuorisotalon tiloissa toimi aiemmin katolisen seurakunnan ylläpitämä lasten kesäsiirtola.

Muuta aiheesta



Julkaistu 20.1.2012 klo 16.58 , päivitetty 23.8.2016 klo 15.34