Nimistö

Ilmattarenpolku C550.jpg

Nimistö on osa kaupunkikuvaa. Nimet tuovat esiin alueellista omaleimaisuutta ja luovat imagoa.

Toimiva nimistö paikantaa ja opastaa tehokkaasti. Kadunnimet, alueennimet ja muut paikannimet muodostavat kokonaisuuden, joka kuuluu kaupungin perusturvallisuuteen.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä vastaa kaupungin nimistönsuunnittelusta, -tutkimuksesta ja -huollosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Espoonlahden Mårtensbron asemakaavan muutosehdotusta 11.5. 11.5.2016
Espoonlahden keskustaan rakentuu uusi asuinalue, jonne rakennetaan asuntojen lisäksi Elä ja Asu -keskus, päiväkoti sekä palvelu- ja liiketiloja. Asuinalue sijaitsee keskeisellä paikalla kauppakeskus Lippulaivan, tulevan metroaseman ja Espoonlahdenkadun pohjoispuolella. Alueella sijaitsee käytöstä poistuva Mårtensbron koulu.
Lumen vastaanottopaikat Espoossa, alustavat paikat kartalla, osallistu kyselyyn 25.4. - 31.5. 4.5.2016
Espoon kaupunki kysyy asukkailta lumen vastaanotosta Espoossa karttapalvelun avulla. Kyselyn tavoitteena on löytää sijoituspaikkoja erityisesti eteläisen Espoon kaupunkikeskusten läheisyydestä. Kuljetusmatkojen vähentämisen ja kunnossapidon sujuvuuden edistämiseksi tulisi aurauslumet pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman lähelle syntypaikkaansa.

Uutiset

RSS
  • Alakartanontie – Nedergårdsvägen on Soukan tiheimmin rakennetun asuinalueen eteläosassa kulkeva kokoojakatu. Nimi perustuu tilannimeen Nedergård.
  • Ala-Soukka – Nedre Sökö on alueennimi, joka tarkoittaa Soukan kerrostalovaltaisen asuinalueen eteläosaa. Alueen pääkatua Soukantietä tai jalankulun runkoreittiä kulkiessa Ala-Soukka on maastossa jonkin verran alempana kuin Ylä-Soukka. Nimen taustalla on myös vanha talonnimi, sillä Sökön kylän kantatalot olivat Övergård eli Övre Sökö ja Nedergård eli Nedre Sökö.
  • Kadunnimi Soukanahde – Sököbacken suunniteltiin 1968. Pian sen jälkeen nimi vahvistettiin asemakaavassa, katu rakennettiin ja nimi otettiin käyttöön. Nimi perustuu alueennimeen Soukka – Sökö. Loppuosana on sana ahde, joka merkitsee mäkeä, erityisesti tienmäkeä.
  • Storhoplaxin kylässä oli jo 1700-luvulla käytössä kallionnimi Löftesberg. Ei tiedetä, mistä syystä kallio sai aikoinaan tällaisen nimen. Nimi tunnettiin edelleen 1900-luvulla, jolloin sille muodostettiin suomenkielinen käännösvastine. Lupauksenvuori – Löftesberget on maastonimenä peruskartassa 1960. Asemakaavan nimistösuunnitelmassa 1971 se annettiin myös paikalle merkityn puistoalueen nimeksi. Paikka sijaitsee nykyisessä Laajalahdessa.
  • Soukan koulun koillispuolella, Soukantien ja Soukanraitin välissä, on pallokenttä nimeltä Soukankenttä – Sökö bollplan. Nimi on annettu 1968 alueennimen Soukka – Sökö mukaan.

Muuta aiheesta



Julkaistu 20.1.2012 klo 16.58 , päivitetty 31.7.2014 klo 14.28