Nimistö

Ilmattarenpolku C550.jpg

Nimistö on osa kaupunkikuvaa. Nimet tuovat esiin alueellista omaleimaisuutta ja luovat imagoa.

Toimiva nimistö paikantaa ja opastaa tehokkaasti. Kadunnimet, alueennimet ja muut paikannimet muodostavat kokonaisuuden, joka kuuluu kaupungin perusturvallisuuteen.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä vastaa kaupungin nimistönsuunnittelusta, -tutkimuksesta ja -huollosta.

Uutiset

RSS
  • Kilossa on asemakaavassa puistonnimi Ruotukallio – Roteberget, joka tarkoittaa Kilontien ja Ruotutien länsipäiden pohjoispuolella olevaa viheraluetta. Entisajan ruotusotilaisiin liittyvä kaavanimistön aihepiiri pohjautuu siihen, että nykyisen Kilon kaupunginosan alueella on ollut sotilastorppia. Aikoinaan joukosta maatiloja muodostettiin ruotu, jonka piti antaa torppa sotilaan asuttavaksi ja viljeltäväksi.
  • Hannuksen, Hyljemäen ja Iivisniemen asuinalueiden kupeeseen sijoittuvalle puistolle esitetään nimeä Sentraalinpelto – Centralsåkern vireillä olevassa asemakaavassa. Paikalla ollut pelto sai aikoinaan nimen Centralsåkern, koska pellon laidassa oli puhelinkeskus.
  • Nykyisten Hyljetien ja Kaitaantien välissä ollut pelto tunnettiin nimellä Centralsåkern. Pellonnimi on syntynyt 1900-luvulla, ajalla, jolloin pellon laidassa oli puhelinkeskus (central 'keskus', åker 'pelto').
  • Hyljekaari – Sälbågen on katu Iivisniemessä, Hyljemäen ja Hyljetien lähellä. Nämä hyljeaiheiset nimet tulevat vanhasta lähirannan paikannimestä Själören, jonka alkuosana on sana själ, hyljettä merkitsevän ruotsin säl-sanan murteellinen muoto.
  • Espoon Myllykylän eli Kvarnbyn kylän keskuksen pohjoispuolella ollutta haka-aluetta kutsuttiin 1900-luvun alussa tallennetun tiedon mukaan nimellä Vattuhagen. Nimen alkuosa tulee ruotsin sanasta vatten.

Muuta aiheesta



Julkaistu 20.1.2012 klo 16.58 , päivitetty 31.7.2014 klo 14.28