A bcd E fg H I J K L M N O P q R S T U V wx Y zåäö
A
Aiesopimus asuntotuotannon turvaamiseksi
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelmaan (MAL 2017) sisältyy aiesopimus asuntotuotannon turvaamiseksi. Ks. MAL 2017. Kaupunginhallitus käsitteli tätä 16.6.2012
Ajantasa-asemakaava
Ajantasa-asemakaava on jatkuvasti päivittyvä koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Ajantasa-asemakaava (ajantasakaava) kuvaa siis nykyistä, voimassaolevaa kaavatilannetta. Espoon kaavoitetusta alueesta löytyy ajantasa-asemakaava mm. kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelusta, jossa siihen voi käydä tutustumassa.
Yleensä asemakaavanmuutoksen kaavoitustyön käynnistyessä tehdään kaavoitettavalta alueelta myös erillinen ajantasakaavakartta.
Aluehallintovirasto (AVI)
Aluehallintovirastot hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. Osa palveluista siirtyi samaan aikaan perustettuihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY). Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. (www.avi.fi)
Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä
Alueiden käytön järjestämiseksi on Suomeen luotu hierarkkinen kaavajärjestelmä, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon ottaen laaditaan maakuntakaavoja (maakuntien liitot), kuntien yhteisiä yleiskaavoja, kunnan yleis- ja osayleiskaavoja sekä kunnan asemakaavoja. (MRL 4 §)
Ks. myös kaavajärjestelmä, kaavahierarkia.
Aluetehokkuus
Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Yksittäisen asemakaavan aluetehokkuuteen vaikuttaa paljon kaava-alueen rajaustapa (kuinka laajalti rakennuskortteleita ympäröiviä virkistys-, suojelu-, suojaviher- ym. alueita on sisällytetty kaava-alueeseen), minkä vuoksi keskusta-alueiden ulkopuolella aluetehokkuusluku ei täysin kerro itse rakentamisen tiiviydestä.
Aluetehokkuus vaihtelee tavallisesti 0,1:n ja 1,0:n välillä.
Asemakaava
Asemakaava on lakiin verrattava dokumentti, joka esitetään kartan muodossa. Se on kaupunkialueen yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista käsittelevä suunnitelma. Asemakaavamääräykset ovat keskeinen osa asemakaavaa. Asemakaavassa esitetään kaavaan sisältyvien eri alueiden rajat ja käyttötarkoitus, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakennustapaa koskevat periaatteet.
Asemakaavassa voidaan määrätä alueita seuraaviin tarkoituksiin: rakennuskortteleiksi, katualueiksi, toreiksi ja katuaukioiksi, virkistysalueiksi, liikennealueiksi, vaara-alueiksi, erityisalueiksi ja vesialueiksi.
Asemakaavan tärkein oikeusvaikutus on sen vaikutus rakentamiseen. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Asemakaavaan liittyy siis aina asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä kaavaselostus, jossa tarkemmin kerrotaan kaavan sisällöstä.
Asemakaavojen tarkoituksena on palvella välittömästi rakentamista. Asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus muodostavat asemakaavan perusvälineistön. (MRL 50–61 §)
Asemakaavaehdotus
Hyväksytyn asemakaavan valmisteluaineiston (ent. asemakaavaluonnoksen) pohjalta valmistellaan ehdotus.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ehdotusta ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 14 tai 30 päiväksi. Tässä yhteydessä lautakunta käsittelee myös valmisteluaineistosta jätetyt mielipiteet ja suunnittelijoiden kommentit eli vastineet.
Ehdotuksen nähtävillä olon aikana kuntalaiset ja muut osalliset voivat jättää kaavasta muistutuksen. Lisäksi pyydetään lausunnot hallintokunnilta ja niiltä viranomaisilta, joiden toimialaan kaava saattaa vaikuttaa. Näiden perusteella ehdotukseen tehdään tarvittavat tarkistukset. Jos ehdotukseen tehdään olennaisia tarkistuksia, on ehdotus asetettava uudelleen nähtäville.
Kaupunkisuunnittelulautakunta joko hyväksyy kaavan tai lähettää sen edelleen kaupunginhallitukseen tai valtuustoon tai palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi.
Asemakaavamerkinnät ja määräykset
Ks. kaavamerkinnät ja määräykset.
Asemakaavanmuutoksen haku
Tontin, tilan, määräalan tms. omistaja tai haltija voi hakea asemakaavan muutosta. Asemakaavanmuutosta haetaan sitä varten laaditulla hakemuskaavakkeella, joka sisältää myös sitoumuksen muutoksen laatimisesta aiheutuvien kustannusten maksamisesta.
Asemakaavan hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavat ja vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat. Kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.
Asemakaavan lainvoimaisuus (ja voimaantulo)
Asemakaava astuu voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kuulutettu. Espoossa kuulutetaan Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa (MRA 93 §). Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto (MRL 53.3 §) ja toimenpiderajoitus maisemaa muuttavan toimenpiteen suorittamiseksi (MRL 128 §). Jos kaavan hyväksymisestä on valitettu, voi kaupunginhallitus kuitenkin määrätä kaavaan astumaan voimaan muilta osin kuin siltä alueelta, johon valituksen katsotaan kohdistuvan.
Asemakaavan selostus (kaavaselostus)
Rakennuslain edellyttämä asemakaavaan kuuluva selostus, joka sisältää ehdotuksen perustelut ja määrättyjä muita kaavaan liittyviä selvityksiä. Ks. Kaavaselostus
Asemakaavan valmisteluaineisto ("Valma")
Kaavan suunnittelu alkaa valmisteluaineiston laatimisella. Valmisteluaineisto (lyhenne: Valma) on vapaamuotoinen, luonnosmainen asemakaavan suunnitteluaineisto, joka saattaa sisältää erilaisia vaihtoehtoja. Valmisteluaineiston pohjalta käydään kaavan vuorovaikutusprosessi osallisten kanssa. Valmisteluaineisto on korvannut asemakaavoituksessa kaavaluonnoksen.
Kaupunkisuunnittelupäällikkö asettaa valmisteluaineiston julkisesti nähtäville mielipiteiden keruuta varten. Kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee valmisteluaineiston pohjalta kaavaehdotuksen.
Asemakaavoitus
Espoon kaupungilla on monopoliasema Espoon kaavoituksessa, ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kaavoittajat työstävät asemakaavakartat. Kaupunkisuunnittelijat (kaavoittajat) määrittelevät kaavojen kautta, minkälainen kaupunki Espoomme on, asemakaavoittajat korttelin tarkkuudella. Valta on kuitenkin aina Espoon päättäjillä.
Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista siten, että asemakaavan maankäytön perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon.
Asemapiirros
Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakennuslupa- ja poikkeamislupahakemuksen sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukainen liitekartta. Asemapiirroksessa kuvataan tontti ja rakennuspaikka sekä lähiympäristö ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen.
Asianumero
Espoossa on käytössä Dynasty 360° -päätöksentekojärjestelmä kunnallisten asioiden hoitamista varten. Vireillä oleva asia saa asianumeron, jonka avulla voidaan seurata asian käsittelyvaiheita kaupungin eri toimielimissä.
Asukasfoorumitoiminta
Asukasfoorumitoiminta käynnistyi Espoossa kaupunginhallituksen päätöksellä 16.3.2009. Asukasfoorumitoimintaa on seitsemällä suuralueella. Niissä toimii asukasfoorumien valmisteluryhmä. Valmisteluryhmät vastaavat alueillaan foorumitoiminnan organisoinnista ja tilaisuuksien järjestämisestä. Espoon asukasfoorumit ovat avoimia tilaisuuksia – kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut voi osallistua niihin.
Autopaikkamääräys (pysäköintinormi)
Kaavassa ilmoitetaan (yleensä), kuinka monta autopaikkaa rakennuspaikalle pitää toteuttaa. Yleensä määräyksessä ilmoitetaan autopaikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään (esim. 1 ap/as.) tai suhteessa kerrosalaan (esim. 1 ap / 40 kerrosalaneliömetriä, k-m2). Määräyksessä voidaan myös ilmoittaa autopaikkojen määrä esimerkiksi absoluuttisesti (50 ap) tai suhteessa työtekijöiden määrään (esim. 1 ap / 2 työntekijää). Lisäksi kaavassa voidaan mahdollisesti ilmoittaa autopaikkojen toteuttamisen aikataulu.
E
Elinkeino- ja kilpailukykyjaos (eky)
Espoossa toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa elinkeino- ja kilpailukykyjaos, jonka tehtävänä on mm. ohjata kaupunginhallituksen nimeämien kaupunginosien kehittämistä.
ELVI-rata
Espoo–Lohja-radan liikennekäytäväselvitys (ELVI) on kuntien yhteinen puheenvuoro alueen kehittämisestä sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta. Tämä kehityskuvaselvitys on laadittu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2017 (MAL 2017) ja Länsi-Uudenmaan alueen MAL-suunnitelman pohjalta.
Esittelijä
Esittelijä esittelee asian kokouksessa ja vastaa päätösehdotuksesta. Esittelijän ollessa esteellinen asian voi esitellä myös toimielimen puheenjohtaja. Esittelijä voi vielä kokouksessa muuttaa päätösehdotustaan.
Esityslista
Esityslista on valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakunnan tai muun toimielimen kokouksessa käsiteltävien asoide litapäätsösehdotuksineen. Esityslista on nähtävissä muutamia päiviä ennen kokousta esim. Internetissä.
Espoo-strategia
Espoo-strategia on kaupungin tärkein ja kattavin tavoiteohjelma. Siinä päätetään myös erikseen laadittavien yksityiskohtaisempien ohjelmien laatimisesta ja noudattamisesta. Espoo-strategia 2010–2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2009.
Espoon ympäristöpolitiikka
Kaupunginhallitus hyväksyi 2008 Espoon ympäristöpolitiikan vuosiksi 2009–2012. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on koota eri tahoilta tulevat tavoitteet yhteen, helpottaa yksiköitä ympäristötavoitteiden tunnistamisessa ja toteuttamisessa sekä tehostaa Espoo-strategian laadintaprosessia ympäristötavoitteiden osalta. Ympäristöpolitiikka koostuu seitsemästä aihealueesta. Ilmastostrategia, ilmansuojeluohjelma ja energiatehokkuussopimus sisältävät yhteneviä tavoitteita, jotka pääosin kohdistuvat rakennettuun ympäristöön.
EU:n luontodirektiivi
Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Luontodirektiivi edellyttää myös, että tiettyjen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
H
Hallinto-oikeus (HAO)
Kaavan hyväksymispäätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen. Ensimmäinen muutoksenhakuviranomainen on hallinto-oikeus, Espoon kohdalla Helsingin hallinto-oikeus.
Havainnekuva
Havainnekuva (havainnepiirustus, illustraatio) on kaavasuunnitelmaa havainnollistava kuva. Esimerkiksi kaavakartan ymmärrettävyyttä voidaan helpottaa esittämällä suunnitelma piirroksena tai valokuvamanipulaationa. Usein esitetty havainnekuva on vain yksi mahdollisuus, miten kaava voidaan toteuttaa.
Havainnekuvassa esitetään, kuinka rakennukset, aukiot, kadut ja vapaa-alueet voisivat sijaita. Havainnekuva on usein ortogonaalinen karttakuva suoraan yläpuolelta nähtynä, mutta havainnekuvia voivat olla mm. perspektiivikuvat, valokuviin sovitukset, pienoismallit jne. Tällainen havainnollistava aineisto on usein kaavan valmisteluaineistoa ja sitä esitellään kaavan vuorovaikutusprosessin aikana kuntalaisille ja osallisille.
HSL
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta.
Huoneistoala
Huoneistoala on pinta-ala, jota huoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat rajoittavat, lukuun ottamatta hormiryhmien, putkikanavien, kantavien pilareitten ja kantavien seinien vaatimaa alaa.
I
Inventoinnit
Kaavan suunnittelemista varten kerätään erilaisilla inventoinneilla tietoa mm. asujaimistosta, merkittävistä rakennuksista, maaperästä ja luonnonoloista.
J
Jatkovalitus
Helsingin hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä voi tehdä tietyin edellytyksin jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (MRL 188 §, 191 §, MRA 92 §) . Asemakaavasta ei saa valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.
Julkisuus
Pääsääntöisesti kaupungin asiakirjat ovat julkisia. Poikkeuksena ovat asiakirjat, jotka sisältävät lain nojalla salassa pidettävää tietoa kuten tietoja yksittäisen henkilön terveydentilasta ja taloudellisesta asemasta sekä yritysten liikesalaisuuksia.
K
Kaava
Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus laaditaan kaavan valmisteluaineiston (asemakaava) ja luonnoksen (yleiskaava) pohjalta ja viedään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi.
Lautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville tai palauttaa sen kaupunkisuunnittelukeskukseen uudelleen valmisteltavaksi, ks. kaavan käsittelyvaiheet ja vaikuttaminen. Vähäisen asemakaavanmuutoksen ehdotuksen hyväksyy nähtäville kaupunkisuunnittelupäällikkö.
Kaavajärjestelmä, kaavahierarkia
Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan laatimista.
Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto (Uudellamaalla Uudenmaan liitto). Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö.
Kunta laatii yleiskaavoja (joita ovat myös osayleiskaavat) asemakaavoituksen pohjaksi ja hajarakentamisen alueille maankäytön strategisiksi suunnitelmiksi tai jonkin erillisen teeman mukaan (mm. rantayleiskaava). Kunnat voivat laatia seutukuntaa koskevan kuntien yhteisen yleiskaavan. Kunta laatii asemakaavoja maankäytön yksityiskohtaiseksi järjestämiseksi. Maanomistajat laativat (laadituttavat) ranta-asemakaavoja loma-asumisen järjestämiseksi ranta-alueilla.
Kaavaluonnos
Yleiskaavaa suunnitellessa ensimmäisen asukkaille esiteltävän suunnitelman nimi on kaavaluonnos.
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat keskeinen osa kaavaa. Ne täsmentävät kaavan oikeudellisia vaikutuksia ja niiden avulla voidaan myös merkittävästi vaikuttaa ympäristön laatuun. Kaavamerkinnät perustuvat ympäristöministeriön antamaan asetukseen.
Kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä.
Määräys on kaavaan sisältyvä, rakentamista tai muuta maankäyttöä säätelevä sanallinen ilmaisu, joka kaavan vahvistamisen kautta muodostuu velvoittavaksi tai oikeutta luovaksi oikeusohjeeksi.
Kaavalliset lähtökohdat
Merkittävissä kaavahankkeissa kaupunkisuunnittelulautakunta laatii kaavalliset lähtökohdat asemakaavoituksen pohjaksi.
Kaavaselostus
Kaavaselostus on kirjallinen asiakirja, jossa kerrotaan mm. kaavoitettavan alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista ja vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä kuvaillaan kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet.
Kaavatalous
Selvittää eri kaavatasoilla kaavan taloudellisten ja muiden seurausvaikutusten suuruutta, ajoittumista ja kohdistumista.
Kaavavaranto
Kaavavaranto kertoo, paljonko kaupungilla on asemakaavoitettuja, mutta vielä luovuttamattomia elinkeino- ja asuinrakentamiseen varattuja rakennuspaikkoja.
Kaavatalous
Kaavatalouslaskelmissa esitetään kaavan toteutuksesta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Näitä ovat esimerkiksi kaavoituskustannukset, yhdyskuntateknisen huollon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, alueen rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannukset, kuten pilaantuneen maaperän kunnostus ja esirakentaminen. Tulopuolelle arvioidaan tontinmyynnistä saatavat tulot, kunnallistekniset tai muut liittymismaksut, mahdollisesti kiinteistövero ja yhdyskuntarakentamisesta ja kaavoituksesta syntyvien kustannusten korvaukset maanomistajilta.
Selvittää eri kaavatasoilla kaavan taloudellisten ja muiden seurausvaikutusten suuruutta, ajoittumista ja kohdistumista.
Kaavoittaja
Kaupungin työntekijä, jolla on kaavoitustehtävien hoidon edellyttämä pätevyys.
Kaavoitettu alue
Kaavoitetulla alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on voimassa asemakaava. Espoon maapinta-alasta vajaa puolet on vahvistetun asemakaavan piirissä.
Kaavoituksen työnjako
Kaavasuunnittelun hoitaa kaupunkisuunnittelukeskus (KSK). Kaava-asioihin liittyviä päätöksiä tehdään kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Kaavoituksen työohjelma
Työohjelma on kaupunkisuunnittelulautakunnan vuosittainen tarkistus kaavoitusohjelmalle ja se ohjaa kaupunkisuunnittelukeskuksen työtä. Lautakunta linjaa työohjelmassa kaavoituksen aikataulun. Työohjelma on pohjana vuosittain ilmestyvälle kaavoituskatsaukselle.
Kaavoitus
Kaavoituksessa maa-alueet varataan eri käyttötarkoituksiin: asumiseen, työhön, virkistykseen, liikenteelle jne. Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavoitustyötä määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL).
Kaavoituskatsaus
Kaavoituskatsauksessa esitellään ajankohtaiset kaavahankkeet ja liikennesuunnitelmat. Myös maankäyttösopimuksista ja muista kaavoitukseen vaikuttavista päätöksistä ja toimista tiedotetaan kaavoituskatsauksessa. Kaavoituskatsaus julkaistaan kerran vuodessa.
Kaavoitusohjelma
Espoossa laaditaan kaavoitusohjelma useammalle vuodelle kerrallaan (esim. 2010–2013). Kaavoitusohjelman täytäntöönpanoa ohjaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten ja heidän kauttaan Espoon valtuustoryhmien lautakuntasopimus.
Kaavoitusohjelmassa esitetään suunnittelun painopisteet, kaavoituksen pohjaksi tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat sekä luettelot ohjelmakauden yleiskaavoista, asemakaavoista ja liikennesuunnitelmista. Kaavoitusohjelma laaditaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa ja sen hyväksyy kaupunginhallitus.
Kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma
Selvityksessä esitetään kaupallinen palvelurakenne, kaupan hankkeet sekä tilantarve, mitoitus ja strateginen suunnitelma (Espoossa vuoteen 2030 asti). Espoon kaupungin selvitys valmistui keväällä 2011 ja se perustuu Espoon elinkeinovyöhykkeisiin. Selvityksessä tarkastellaan koko vähittäiskaupan palvelurakennetta ja se kuvaa kaupan rakenteen eroteltuna seudullisiin ja paikallisiin yksiköihin. Suunnitelma esittää kaupan palvelujen kehittämistavoitteet ja vaihtoehdot, ja siihen sisältyy myös vaikutusten arviointi.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) muutettiin keväällä 2011 vähittäiskaupan suuryksiköiden määritelmän osalta. Käsitteeseen sisältyy nyt myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa.
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön sekä valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia.
Kaupunkikuva
Kaupungin rakennusten ja puistojen muodostamat näkymät. Kaupunkikuvan kannalta tärkeitä ovat myös rakennusten väliin jäävät aukiot ja katutilat sekä rakennusten suhde toisiinsa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kolmetoistajäseninen kaupunkisuunnittelulautakunta on poliittinen luottamushenkilöistä koostuva elin, joka ohjaa ja valvoo kaupunkisuunnittelukeskuksen työtä. Keskus esittelee kaavat, liikennesuunnitelmat ja lupa-asiat lautakunnalle. Merkittävimmät asiat etenevät kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn.
Kehittämiskorvaus
Kesällä 2003 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos velvoitti asemakaavasta merkittävästi hyötyä saavat maanomistajat osallistumaan kunnalle aiheutuviin asemakaavan toteuttamiskustannuksiin. Ensisijaisesti kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan kunnan ja maanomistajan välillä tehtävin maankäyttösopimuksin. Mikäli sopimusneuvottelut eivät johda molempia osapuolia tyydyttävään tulokseen, Espoolla on mahdollisuus periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kehittämiskorvauksena niiltä maanomistajilta, jotka saavat asemakaavasta merkittävää hyötyä.
Kerrosala
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ja se ullakonala, johon sijoitetaan asuin- tai työhuoneita taikka rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja, sekä se kellarikerroksen ala, johon sijoitetaan työhuoneita tai rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Tontin kerrosalalla tarkoitetaan voimassa olevien määräysten mukaan tontille rakennettavaksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. (MRL 115 §)
Kerrosalaneliömetri (k-m2)
Rakennusoikeuden ja kerrosalan mittayksikkö. Rakennusoikeus eli tontin tai rakennuspaikan suurin sallittu kerrosala osoitetaan asemakaavassa joko suoraan neliömetreinä (esim. 2400) tai tehokkuuslukuna (esim. e=0.25), joka on rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan.
Kerrosluku
Kerrosluku kaavamerkintänä kertoo, kuinka monta kerrosta rakennuksessa tai sen osassa saa korkeintaan olla. Huom! Käytössä on erilaisia murtolukuja esim. ullakko-, kellari ja rinnerakentamisessa.
Kiinteistörekisteri
Kiinteistörekisteri on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä. Siinä on yksilöity itsenäiset maanomistuksen yksiköt, kiinteistöt, sekä niistä luovutetut määräalat. Jokaisella kiinteistöllä ja määräalalla on oma tunnus (esim. 49-418-1-1406). Kaupunkimittausyksikkö huolehtii kiinteistörekisterin ylläpidosta Espoon asemakaava-alueilla. Asemakaava-alueiden ulkopuolella kiinteistörekisterin ylläpidosta huolehtii Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
Kiinteistörekisteristä selviää kiinteistön perustiedot kuten nimi ja pinta-ala, sitä koskevat kulkuoikeus-, venevalkama ja muut rasitteet, osuudet yhteisiin alueisiin, koskeeko kiinteistöä asema- tai yleiskaava sekä tietoja muista kiinteistöä koskevista päätöksistä. Kiinteistörekisterin tietoja tarvitaan esimerkiksi kiinteistön kaupan yhteydessä, rakennuslupaa haettaessa tai selvitettäessä omia tai toisten kulkuoikeuksia. Kiinteistörekisteriotteita saa ostaa kaikista maanmittaustoimistoista. Kiinteistörekisteritietoja on saatavissa myös tiedostoina maanmittaustoimistoista.
Kirjaamo
Kirjaamo merkitsee kaupungille tulevan ja sieltä lähtevän postin virallisesti saapuneeksi ja lähteneeksi. Kirjaamon sähköpostiosoite kirjaamo@espoo.fi on kaupungin virallinen sähköpostiosoite.
Kokoojakatu
Katu, joka palvelee kaupunginosan sisäistä liikennettä ja yhdistää tonttikadut pääkatuverkostoon.
Korttelisuunnitelma
Korttelia koskeva joko rakentamisen tai laadittavan asemakaavan pohjaksi tehty rakentamissuunnitelma.
Kunnallistekniikka
Kunnallistekniikalla tarkoitetaan kaupungin rakentamiseen, tekniseen ylläpitoon ja palveluun liittyvien asioiden kokonaisuutta, kuten vesi-, viemäri-, sähkö- ja katuverkkoja ja niiden suunnittelua ja rakentamista.
Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloite on asukkaiden asukasryhmien laatima kirjallinen esitys viranhaltijoille tai luottamuselimelle kaupungin toimintaan liittyvissä asioissa epäkohdan korjaamiseksi tai palvelun parantamiseksi. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.
Kuuleminen
Valmisteltaessa kaavaa tai tonttijakoa, on maanomistajille sekä niille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin olosuhteisiin kaava tai tonttijako saattaa huomattavasti vaikuttaa, varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Myös poikkeamis- ja suunnittelutarvehakemusten johdosta on niille naapureille, joiden etua hakemus koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kuuleminen liittyy poikkeamisvaltaan, josta on säädetty MRL 171 §:ssä
Kuulutus, kuuluttaminen
Kuulutuksia julkaistaan Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa noin joka toinen viikko. Kuulutuksin tiedotetaan mm. kaavan vireille tulosta (jos siitä ei ole tiedotettu kaavoituskatsauksessa), tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta, valmisteluaineiston, luonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta. Espoon kaupungin viralliset ilmoitukset ja kuulutukset julkaistaan myös verkkosivuilla sekä kaupungin ilmoitustaululla (Siltakatu 11, 3. krs.).
L
Lainvoimaisuus, kaavan voimaantulo
Kaava tulee lainvoimaiseksi hyväksymispäätöksen jälkeen valitusajan umpeuduttua, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaava tulee voimaan kuulutuksella Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Viimekädessä kaava-asiat saavuttavat lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Kun kaava on lainvoimainen ja se on saatettu voimaan kuuluttamalla, voi kaavan mukainen rakentaminen käynnistyä.
Lausunto
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja viranomaisilta, joiden toimialaan kaava saattaa vaikuttaa. Yleiskaavoista pyydetään lausuntoja myös luonnosvaiheessa. Tahot, joilta lausunto pyydetään, on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Lautakuntasopimus
Lautakuntasopimus on kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten yhteinen asiakirja, joka ohjaa lautakunnan työskentelyä. Yhdessä valtuustosopimuksen kanssa tämä sopimus ohjaa Espoon kaupunkisuunnittelua valtuustokauden 2009–2012 ajan. Se on myös ohje lautakunnan toimintaa valmisteleville ja lautakunnan päätöksiä täytäntöön paneville kaupungin virkamiehille. Sopimus osoittaa lautakunnan tahdon ja tavoitteet.
Liikennesuunnittelu
Liikennesuunnittelu on osa maankäytön suunnittelua. Liikennesuunnittelua tehdään sekä ennen kaavasuunnittelua että kaavoituksen yhteydessä.
Lohkominen
Lohkominen on kiinteistötoimitus, jossa tilasta ostettu alue eli määräala tai useampia määräaloja muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Lohkomalla voidaan myös siirtää määräala toiseen kiinteistöön.
Lohkomisessa vahvistetaan muodostettavan kiinteistön rajat sekä kiinteistön käyttöä palvelevat ja rasittavat oikeudet. Tieto uudesta kiinteistöstä siirtyy valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Asemakaava-alueen rakennuspaikat syntyvät lohkomisella. Ennen tontin lohkomista on alueelle laadittava sitova tonttijako. Asemakaava-alueella olevien kiinteistöjen lohkomiset hoitaa kaupunkimittausyksikkö. Asemakaava-alueen ulkopuolella uusien rakennuspaikkojen muodostamisesta vastaa maanmittauslaitos.
Luottamushenkilö
Luottamushenkilö on kuntalaisten vaaleilla valitsema valtuutettu tai valtuuston valitsema henkilö kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, jaostoihin, johtokuntiin tai muihin luottamustehtäviin.
M
Maa-aineslupa
Kaupallisessa tarkoituksessa tehtävää maa-ainesten ottamista varten tarvitaan maa-aineslupa. Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon.
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteisin maankäytön suunnittelujärjestelmän kaavoista. Se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteitten kanssa.
Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudenmaan maakuntakaavan laatii Uudenmaan liitto.
Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus (MRL, MRA)
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kunnan rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Laki tuli voimaan vuonna 2000.
Maankäyttösopimus
Kaupungin ja maanomistajan välinen sopimus, joka tulee tehtäväksi sellaisen asemakaavan tai kaavanmuutoksen yhteydessä, jonka johdosta maanomistaja saa merkittävää hyötyä. Maankäyttösopimuksella sovitaan maanomistajan osuudesta kaavaan tai kaavanmuutokseen liittyvien yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseen sekä kaavaan liittyvistä alueluovutuksista.
Maisematyölupa
Maisemaa muuttavan maanrakennustyön, puiden kaatamisen tai muun näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella ja alueella, jolla on rakennuskielto asema- tai yleiskaavan laatimiseksi tai yleiskaavan muuttamiseksi. Toimenpiteet ovat lisäksi luvanvaraisia myös yleis- tai osayleiskaavan alueella, jos kaavassa niin määrätään.
Maisemasuunnittelu
Maisemasuunnitelmia ja -selvityksiä voidaan laatia jo ennen maankäytön suunnittelua tai sen yhteydessä. Tavoitteena on maiseman, sen rakenteen eri osien toiminnan ja elinvoiman säilyttäminen ja hoitaminen. Arvokkaiden luonto- ja kulttuurimaisema-alueiden suojelun lisäksi jokaiselle maankäyttömuodolle pyritään löytämään sille parhaiten soveltuvat alueet.
Maisema-arkkitehtuurin ja miljöösuunnittelun keinoja hyödynnetään kaupungin julkisten tilojen muodonannossa. Tavoitteena on aina viihtyisyyden ja kulttuuriarvojen vaalimisen lisäksi paikan oman luonteen vahvistaminen. Näitä ympäristösuunnitelmia laaditaan kaduille ja aukioille ja muille tarvittaville kohteille sekä uusilla että peruskunnostusta vaativilla alueilla. Suunnitelmia laaditaan myös valaistusratkaisuiksi ja ympäristötaiteen sijoittumista tukemaan.
MAL 2020
Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus on tehty vuosille 2012-2015.
Siinä esitetään seudun 14 kunnan alueelle ajallisesti ohjelmoidut tavoitteet ja toimenpiteet, joilla yhteisesti määritellyt asuntotuotantotavoitteet voidaan saavuttaa. Kunnanjohtajista koostuva MAL-neuvottelukunta hyväksyi ohjelman 18.1.2008. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli asiaa 8/2012, linkki
MAL 2017 -ohjelman päätavoitteena on monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja joukkoliikennettä suosivalla tavalla. Asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi allekirjoitettiin aiesopimus, jonka mukaan seudullisena tuotantotavoitteena vuosina 2008–2017 on keskimäärin 12 000 – 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Espoon osuus on 2 500 asuntoa. Ohjelman toteuttaminen on myös osa valtuuston 5.12.2008 hyväksymää Espoo-strategiaa. Aiesopimus on kaavoitusohjelman liitteenä.
Mielipide
Osalliset voivat esittää kirjallisen tai suullisen mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta. Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisesti ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Kirjalliset mielipiteet toimitetaan kaavan nähtävilläoloaikana mielellään kaupungin kirjaamoon. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavan jatkovalmistelussa. (MRL 62 §, MRA 30 §)
Muistutus
Mikäli nähtävänä olevassa asemakaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista, voi osallinen tehdä kirjallisen muistutuksen. Muistutus toimitetaan teknisen ja ympäristötoimen kirjaamoon (ks. yhteystiedot) ennen nähtävänä oloajan päättymistä. Kaupungin kannanotto muistutukseen postitetaan muistutuksen laatijalle, jos tämä on sitä kirjallisesti pyytänyt. (MRL 65 §, MRA 27 §)
Muutoksenhaku
Kaava-asioissa muutoksenhakukeino on kunnallisvalitus, joka tehdään 30 vrk:n kuluessa hyväksymispäätöstä koskevan pöytäkirjan nähtävillä olosta hallinto-oikeudelle, Espoossa Helsingin hallinto-oikeudelle. (MRL 188-191 §KuntaL 90 §). Muutoksenhaku käsittää myös oikaisuvaatimuksen.
Määräala
Määräala on rajoiltaan määrätty kiinteistön tai muun rekisteriyksikön osa, joka muodostetaan omaksi kiinteistöksi kiinteistötoimituksella (lohkominen).
N
Nimistönsuunnittelu
Kaava-alueen kadunnimet ja muut kaavanimet vahvistetaan osana asemakaavaa, ja nimistönsuunnittelu kulkee muun kaavasuunnittelun rinnalla. Asukkaat ja muut osalliset voivat vaikuttaa nimistöön samoin kuin muihinkin kaavan osiin. Kaupungin nimistönsuunnittelusta, -tutkimuksesta ja -huollosta vastaa kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä.
Nähtäville asettaminen, kaavasuunnitelmien nähtävilläolo
Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä. Nähtävillä olosta kuulutetaan Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kuulutukset ovat nähtävillä myös kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin verkkosivuilla. Nähtävilläoloaika on 14 tai 30 päivää. Kaava-aineisto on virallisesti nähtävänä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelussa. Monessa tapauksessa aineistoon voi tutustua myös alueen yhteispalvelupisteessä ja internetissä. Nähtävilläoloaikana valmisteluaineistosta voi jättää mielipiteen ja kaavaehdotuksesta muistutuksen. (MRL 65 §, MRA 27 §, 32 §)
O
Oikaisukehotus
Uudenmaan ELY-keskus voi tehdä oikaisukehotuksen kunnalle sen hyväksymästä yleiskaavasta tai asemakaavasta, mikäli kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä, ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.
Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antamiseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Oikaisukehotuksen johdosta on kaupunginvaltuuston tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi. (MRL 195-196 §)
Oikeusvaikutteinen, oikeusvaikutukseton
Termit oikeusvaikutteinen ja oikeusvaikutukseton ilmaisevat kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on.
Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin.
Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. (MRL 42–43 §)
Osallinen
Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen maanomistajia, naapureita, asukkaita, yrityksiä ja työntekijöitä eli niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset, sekä kaupungin ja valtion viranomaistahot – ne, joiden toimintaan kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa tai joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maankäyttö- ja maanrakennuslaissa osallisen käsite on yleensä huomattavasti laajempi kuin esimerkiksi kuntalaissa tarkoitettu asianosaisen käsite.
Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asioista.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan jokaiseen kaavaan kaavoituksen alkaessa. Siitä tiedotetaan osallisille samalla, kun heille ilmoitetaan kaavoituksen vireilletulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täsmentää ja täydentää kaavatyön edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden määrää lain mukaan kaavan tarkoitus ja merkitys.
Osayleiskaava
Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka käsittää osan kaupungin alueesta. ks. yleiskaava.
Otto-oikeus
Otto-oikeudella voidaan tehty päätös ottaa uudelleen käsiteltäväksi ylempään toimielimeen. Otto-oikeutta voivat käyttää kaupunginhallitus ja lautakunnat sekä niiden puheenjohtajat, kaupunginjohtaja tai hallintosäännössä määrätty viranhaltija.
P
Paikalliskeskus
Paikalliskeskuksella tarkoitetaan toisinaan useampaakin kaupunginosaa palvelevaa keskusta, johon on sijoitettu paitsi kauppoja, myös muita palveluja kuten kirjasto tai terveysasema. Esim. Kauklahden
Palautus
Päättäjä (esim. kaupunkisuunnittelulautakunta) voi halutessaan palauttaa esityslistalla olevan asian, kuten kaavan tai kaavanmuutoksen, uuteen valmisteluun.
Poikkeaminen, poikkeamislupa, suunnittelutarveratkaisu
Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista erillinen suunnittelutarveratkaisu tai poikkeamispäätös. Poikkeamispäätös tarvitaan myös, jos halutaan poiketa säännöistä, kuten Espoon rakennusjärjestyksestä tai asemakaavasta. Jos on kyse isosta asemakaavasta poikkeamisesta, tarvitaan asemakaavan muutos.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen MRL:ssa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Erillisen poikkeamispäätöksen jälkeen haetaan erikseen rakennuslupaa. Poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista voi ottaa yhteyttä Espoossa kaupunkisuunnittelukeskukseen, jossa myös nämä hakemukset käsitellään. (MRL 171–174§, MRA 85–89§)
Pääkatu
Pääasiassa moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu väylä, jolle pääsy on sallittu yleensä vain tie- ja katuliittymissä. Pääkadun tehtävänä on välittää pääasiassa kaupungin eri osien välistä liikennettä sekä yhdistää paikalliskadut niitä korkeampiluokkaisiin väyliin.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ)
Pääkaupunkiseudun liikennesuunnittelua ohjaa seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ). Viimeisin PLJ-suunnitelma on laadittu 2007. Liikenne- ja viestintäministeriö, pääkaupunkiseudun kunnat ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (nykyinen HSL) sopivat 2008 sen toteuttamisesta. Lisätietoa asiasta on HSL:n verkkosivuilla. Toteutusprosessi kytketään tiiviisti MAL 2017-ohjelmaan.
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin, jonka toiminta perustuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukseen. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia ja seuraa yhteistyön toteutumista.
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian päätavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Espoon valtuusto hyväksyi sen 7.4.2008. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi 16.12.2008 Espoon toimenpide-ohjelman vuosille 2009–2011 pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 toteuttamiseksi määrärahojen puitteissa. Ohjelma koskee yksityiskohtaisesti kaavoitusta ja liikennesuunnittelua.
Pöydälle pano
Kun asia pyydetään (esim. lautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston) käsittelyssä pöydälle, siirtyy asian käsittely enemmistön päätöksellä myöhempään käsittelyyn.
R
Rakennus- ja toimenpidekiellot (rajoitukset)
Erillisellä päätöksellä annettavien kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Rakennuskielto on voimassa enintään määräajan, mutta sitä voi pidentää kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskielto on voimassa suoraan lain nojalla kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen, kunnes kaava on saanut lainvoiman. MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §,MRA 93 §
Rakennusjärjestys
Paikallinen kunnallinen säännöstö, jolla annetaan tarkempia määräyksiä rakentamisesta sen lisäksi, mitä rakennuslaissa ja -asetuksessa on säädetty. Asema- ja yleiskaavaan nähden rakennusjärjestys on toissijainen eli jos niiden määräykset ovat ristiriidassa keskenään, on kaava-alueella noudatettava kaavan määräyksiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. (MRL 14 §)
Rakennuskaava
Rakennuskaava oli maalaiskunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Espoossa rakennuskaavoja laadittiin vain ennen vuotta 1963. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000. Espoossa oli tällöin voimassa rakennuskaavoja tai niiden osia, joista vanhin oli vuodelta 1939. Koska kaavat eivät täytä nykyisin asemakaavoille asetettavia vaatimuksia muodolliselta esitystavaltaan ja ovat osin vanhentuneita tavoitteiltaan, on ryhdytty toimenpiteisiin niiden kumoamiseksi.
Rakennusoikeus
Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa.
Rakennustapaohje
Rakennustapaohje täydentää asemakaavaa ja selventää, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kaavamääräykset antavat rakentamiselle. Siinä voi olla ohjeita rakennuksen sijoittumiseen tontille ja sen muodolle. Siinä voidaan kertoa tarkemmin materiaaleista, väreistä, kattomuodoista, piha-alueista.
Raide-Jokeri
Raide-Jokeri on suunniteltu pikaraitiolinja, joka kulkisi Tapiolasta Laajalahden, Leppävaaran ja Oulunkylän kautta Itäkeskukseen. Se on tärkeä seudullinen poikittaisen joukkoliikenteen hanke. Nykyisin tätä yhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli linja 550.
Raskas liikenne
Raskasta liikennettä on kuorma- ja linja-autoliikenne.
Ryhmäkokous
Ennen valtuuston, kaupunginhallituksen tai lautakunnan varsinaista kokousta puolue voi pitää epävirallisen kokouksen, ryhmäkokouksen, jossa keskustellaan etukäteen kokouksessa käsiteltävistä asioista.
S
Seutukaava
Vuoden 1999 loppuun asti voimassa olleen rakennuslain aikana laaditut maakuntatason kaavat ovat seutukaavoja. Nykyisiä maakuntakaavoja laati Espoota koskien Uudenmaan Liitto.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
Laki vaatii kaavoittajaa arvioimaan mm. sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalinen vaikutus on yksinkertaistettuna ihmiseen kohdistuvaa vaikutusta. Kaavojen yhteydessä tulee tapauskohtaisesti ja riittävässä määrin arvioida mm. kaavan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja hyvinvointiin.
Suojelukaava
Asemakaava, jolla tähdätään kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti tai maisemakulttuurin kannalta arvokkaiden alueiden ja rakennusten säilyttämiseen.
Suunnittelutarveratkaisu
Espoossa asemakaava-alueen ulkopuolelle rakennettaessa tarvitaan aina ennen rakennusluvan hakemista erillinen suunnittelutarveratkaisu ja/tai poikkeamispäätös. Näitä haetaankin samalla lomakkeella. Suunnittelutarveratkaisussa päätetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella, jota on koko Espoo. Erillisen suunnittelutarveratkaisun jälkeen haetaan erikseen rakennuslupaa. (MRL 85–90 §, 137§)
Kaupunkisuunnittelukeskus käsittelee Espoossa suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä. Keskus neuvoo ja opastaa kuntalaisia näihin liittyvissä asioissa.
T
Tehokkuusluku
Tehokkuusluku (e) on luku, joka ilmaisee alueen sallitun tai rakennetun kerrosalan suhteessa alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku voidaan laskea erilaisille alueille, jolloin puhutaan tontti-, kortteli- tai aluetehokkuudesta. Espoossa pientaloalueen aluetehokkuus voi olla esimerkiksi e=0,2.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus
Kaavoituksen edetessä kaupunki järjestää merkittävimmissä kaavahankkeissa asukkailleen kaikille avoimia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Asukastilaisuuksia järjestetään eniten kaavoituksen alkuvaiheessa, niissä on aina mukana kaavan suunnittelija, jolta pystyy kyselemään tarkennuksia suunnitelmista. Tilaisuudet pyritään pitämään lähellä kaavoitettavaa kohdetta.
Toimenpidelupa
Toimenpidelupa on vanhan rakennuslain (124a§) mukainen käsite, jota nykyisessä MRL:ssa vastaa maisematyölupa.
Tontti
Tontti (rekisteritontti) on asemakaava-alueella sijaitseva rakennuskortteliin kuuluva alue, joka on sitovan tonttijaon mukaan muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.
Tonttijako
Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako on suunnitelma siitä, millaisia rakennuspaikkoja kortteliin halutaan tehdä. Jos maanomistajan suunnitelmat myöhemmin muuttuvat, voidaan tonttijakoa tarvittaessa muuttaa, jos asemakaavan määräykset ja korttelialueella mahdollisesti käytetty rakennusoikeus sen sallivat.
Tonttijaon jälkeen on vuorossa tontin lohkomistoimitus. Lohkomistoimituksen päätteeksi tontti merkitään kiinteistörekisteriin. (MRL 78–82 §, MRA 37–40 §)
Tonttikatu
Tonttikatu on lyhyt umpi- tai kiertokatu, joka välittää pääsyn tonteille ja pysäköintipaikoille.
U
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka mm. edistää ja ohjaa kunnan alueiden suunnittelun ja rakentamistoimen järjestämistä. Sen on valvottava mm. sitä, että kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. ELY-keskus ohjaa, tukee ja seuraa kuntien kaavoitusta ja rakennustoimen järjestämistä ja ratkaisee osan poikkeamispäätöksistä. Keskus tekee myös rakennussuojelulain mukaisia päätöksiä.
V
Vaihemaakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu 2006. Sitä voidaan täydentää vaihemaakuntakaavoilla, joita tekee Uudenmaan liitto.
Ensimmäinen vaihemaakuntakaava vahvistettiin 22.6.2010. Toisen vaihemaakuntaavan töstäminen on kesken. Kolmas vaihemaakuntakaava on hyväksytty 14.12.2011.
Valitus ja valitusoikeus
Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen, poikkeamispäätökseen ja suunnittelutarveratkaisuun saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudesta. Oikeudesta valituksen tekoon on säädetty kuntalaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa. (KL 92 §, MRL 191–192 §)
Valmistelija
Valmistelija valmistelee asian toimielimen esityslistalle esittelijän ohjeiden mukaisesti.
Valmisteluaineisto (Valma)
Valmisteluaineisto (lyhenne: Valma) on vapaamuotoinen, luonnosmainen asemakaavan suunnitteluaineisto, joka saattaa sisältää erilaisia vaihtoehtoja. Valmisteluaineiston esittämisellä korvataan kaavaluonnos, joka aiemmin kuului Espoossa asemakaavoituksen käytäntöön. Asemakaavan tai asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta päättää kaupunkisuunnittelupäällikkö. Nähtävillä olon aikana kuntalainen voi esittää aineistosta mielipiteitä suunnittelijoille. Myöhemmässä vaiheessa kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee valmisteluaineiston pohjalta kaavaehdotuksen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa ja auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys.
Tavoitteet toimivat myös kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistävät ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä. Tehtävänä on myös edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. (MRL 22–24 §)
Valtuusto
Espoon kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, jossa on nykyisin 67 jäsentä. Sen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä vaaleilla. Nykyinen valtuustokausi kattaa vuodet 2009–2012.
Vastine
Vastine tarkoittaa kaupungin antamaa, kaavoittajan valmistelemaa vastausta kaavasta annettuun lausuntoon, mielipiteeseen tai muistutukseen.
Viitesuunnitelma
Viitesuunnitelma saatetaan laatia valmisteluaineistoa valmisteltaessa. Viitesuunnitelmassa tarkastellaan alustavasti kaavaratkaisun toteuttamiskelpoisuutta, esimerkiksi kaupunkikuvaa ja toimintojen sijoittelua.
Viheralue
Viheralueet voivat olla sekä luonnonmukaisia että rakennettuja - puistoja, liikennevihreää, metsiä, niittyjä tai viljelysalueita. Näistä osa on osoitettu kaavassa virkistyskäyttöön.
Viranhaltija
Viranhaltija on kaupunkiin virkasuhteessa oleva henkilö, joka toimivaltansa rajoissa tekee päätöksiä.
Viranomaisneuvottelu
Valmisteltaessa kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä, on oltava yhteydessä ELY-keskukseen. ELY-keskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.
Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Neuvotteluun on kutsuttava ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. (MRL 66 §, MRA 26 §)
Vireille tulo
Uuden asemakaavahankkeen vireille tulosta ja laaja-alaisista muutoksista tiedotetaan tavallisesti kaavoituskatsauksessa. Lisäksi esimerkiksi kiireelliseen rakennushankkeeseen liittyvä asemakaavanmuutos, joskus asemakaavakin, voidaan panna vireille myös ilman, että siitä olisi tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Kaavoitustyön alkamisesta tiedotetaan tällöin yleensä kaavakuulutuksen yhteydessä kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet).
Y
Yleiskaava
Yleiskaava on pitkän aikavälin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Pienialaisia yleiskaavoja kutsutaan osayleiskaavoiksi. Espoossa on kolme lainvoimaista laaja-alaista yleiskaavaa: Espoon pohjoisosien yleiskaavat I ja II sekä Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavoitus on jatkuva prosessi. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja pitämisestä ajan tasalla.
Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja –määräykset sekä selostus. (MRL 35-45 §)
Yleissuunnitelma
Yleissuunnitelma on epävirallinen yleispiirteinen suunnitelma alueen toimintojen sijoittelusta. Yleissuunnitelma laaditaan usein asemakaavan pohjaksi.
Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Ympäristövaikutusten arviointia eli YVA-menettelyä sovelletaan erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, esim. tiehankkeissa, voimalaitoshankkeissa, jätteidenkäsittelyhankkeissa ja vastaavissa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja siihen liittyvä asetus tulivat voimaan 1994. Kaavoitusta koskee ympäristövaikutusselvitysten laatiminen, joka määritellään rakennuslaissa.
Ympäristövaikutusselvitys (YVS)
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Tätä selvitystä kutsutaan ympäristövaikutusselvitykseksi. (MRL 9 §)