Asukasvalintaperusteet

Asukasvalintaperusteet arava- ja korkotukilainoitettuihin asuntoihin

Valittaessa asukkaita arava- ja korkotukilainoitettuihin asuntoihin noudatetaan aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta sekä vuokra-asuntojen korkotuesta annettujen lakien säännöksiä ja näiden lakien nojalla annettuja muita säännöksiä. Asukasvalinnan perusteina ovat em. lakien mukaan hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot.

Hakijat ryhmitellään asunnontarpeen kiireellisyyden perusteella ryhmiin seuraavasti.

Ryhmä 1: erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat

  • asunnottomat
  • ulkona ja tilapäissuojissa asuvat
  • yömajoissa asuvat
  • hoito- ja huoltokodeissa asuvat
  • matkustajakodissa tai muussa tilapäismajoituksessa asuvat
  • tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat
  • asumiskelvottomassa asunnossa asuvat
  • muuttovelvoitteen alaiset hakijat
  • erittäin ahtaasti asuvat (vähintään 3 henkilöä/huone)
  • vanhempien luona, alivuokralaisena tai yhteiskäyttöisessä asunnossa asuvat
  • hakija on muuttamassa pääkaupunkiseudulle, jossa hakijalla on työpaikka
  • muu erittäin painava peruste

Ryhmä 2: kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat

  • ahtaasti asuvat (yli 1 henkilö, mutta alle 3 henkilöä/huone)
  • puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat (puuttuu esim. lämmin vesi tai keskuslämmitys)
  • hakijalla on tuloihin nähden kohtuuttomat asumiskustannukset
  • muu vastaava peruste

Ryhmä 3: asunnontarpeessa olevat hakijat

  • nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat
  • muu peruste

Enimmäistulorajat pääkaupunkiseudulla

ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa sovelletaan enimmäistulorajoja 1.1.2017 alkaen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Valtioneuvosto teki 15.9.2016 päätöksen tulorajojen asettamisesta pääkaupunkiseudulle. Hakijoiden tulot tarkistetaan 1.1.2017 alkaen myös asunnon oma-aloitteisissa vaihtotilanteissa, eli ruokakuntien tehdessä keskinäisen vaihdon vuokra-asunnosta toiseen tai vaihtaessa asuntoa saman tosiasiallisen omistajan omistamasta vuokra-asunnosta toiseen.

Asukkaaksi valitsemisen edellytyksenä on, että yhden hengen ruokakunnan enimmäistulot eivät ylitä 3000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi aikuinen, kunkin aikuisen osalta tulorajaan lisätään 2100 euroa. Ensimmäisestä lapsesta lisätään tulorajaan 650 € ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 €.

Esimerkkejä tulorajoista:

1 aikuinen 2 aikuista 1 aikuinen ja 1 lapsi 2 aikuista ja 1 lapsi 2 aikuista ja 2 lasta 2 aikuista ja 3 lasta
3 000   5 100 3 650 5 750 6 350 6 950

Näitä enimmäistuloja ei sovelleta valittaessa asukkaita erityistä tukea asumisessaan tarvitseville henkilöille tarkoitettuun kohteeseen. Erityistä tukea tarvitseviksi ryhmiksi (erityisryhmät) katsotaan:

  • muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset
  • mielenterveyskuntoutujat
  • vammaiset
  • pitkäaikaisasunnottomat
  • tukea tarvitsevat nuoret
  • opiskelijat

Varallisuusrajat arava- tai korkotukivuokra-asuntoon

Arava- tai korkotukivuokra-asunnon asukkaaksi ei valtioneuvoston asetuksen mukaan saa valita, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon ilman valtion tukea.

Muutoin varallisuus otetaan huomioon asukkaaksi valitsemiseen vaikuttavana tekijänä.

Hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus tulee ottaa huomioon, jollei sen arvo ole vähäinen ja jollei se ole välttämätön hakijan elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on antanut ohjeet varallisuuden huomioon ottamisesta asukasvalinnassa  (Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin, päivitetty 12.2.2014). ARA suosittelee, että kunnat määrittävät vuosittain varallisuuden enimmäisrajat.  ARAn ohjeiden mukaan lasketut varallisuusrajat Espoossa ovat:

Henkilöluku 1 2 3 4 5
€  64 000 79 000 106 000   116 000 126 000

Hakijatalouden koon kasvaessa varallisuusrajaa korotetaan 10 000 eurolla henkilöä kohden.

Varallisuus tulee arvostaa käyvän arvon mukaan. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Käyvästä arvosta vähennetään ruokakunnan yhteenlaskettujen velkojen jäljellä oleva määrä.