A.B. Sommaröarna -arkisto osaksi Espoon kaupunginmuseon kokoelmaa

11.2.2016 klo 11.44

Kuva EKM

A.B. Sommaröarna (1910–1945)

Suvisaaristossa on ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, mutta vakinaisempi asutus ulkosaaristossa alkoi 1700-luvulla. Alue kuului vuosina 1640–1825  Espoonkartanon hallintaan. Vuonna 1825 Svinön ja Moisön rälssitilat myytiin tilojen lampuodeille. 1800-luvun loppupuolella maalaki mahdollisti tonttien lohkomisen huvilarakentamiseen ja helsinkiläisiä perheitä alkoi vuokrata kalastajatorppia kesäasunnoiksi.

Vuonna 1909 Svinön tilan omistaja tarjosi ostettavaksi suurta saariryhmää yhdellä kertaa 6000 markalla. Ostajaksi löytyi kihlakunnantuomari ja liikemies Alfons Juselius ja hänen vaimonsa Else Juselius (o.s. Burmeister). He olivat ostaneet jo aiemmin v. 1905 Moisön tilan. Juselius ryhtyi rakentamaan alueelle huvilayhdyskuntaa ja Aktiebolaget Sommaröarna -osakeyhtiö perustettiin 19.1.1910. Sommaröarna-yhtiö palstoitti ja myi maita pääasiassa helsinkiläiselle porvaristolle, mutta myös kalastajatorppareille annettiin mahdollisuus ostaa edullisesti tontteja itselleen. Yhtiö rakensi teitä ja siltoja, organisoi postiyhteyksiä ja veti puhelinlinjoja Suvisaaristoon. Mantereelle järjestettiin lossiyhteys ja laivaliikenne oli aktiivista.

Alfons Juselius kuoli vuonna 1942, mutta Sommaröarna-yhtiö jatkoi toimintaansa vielä vuoteen 1945 asti. Juseliuksen suku hallitsi alueen kehitystä vielä tämänkin jälkeen, kunnes 1960-luvun puolivälissä Espoo osti Suvisaariston alueesta noin 35 % ja alueen kaupunkisuunnittelu alkoi. Kun Espoosta tuli kaupunki ja yleiskaavasuunnittelu tuli aktiivisemmaksi, alueen yksityiset maanomistajat perustivat etujensa valvomiseksi Sommarö-seura ry - Sommarö-Sällskapet rf:n 22.6.1972.

Espoon kaupunki on myöhemmin ostanut lisää alueita Suvisaaristosta virkistysalueiksi, mm. osia Pentalan saaresta vuosina 1974 ja 1985–87.  Pentalan Nyholmin kalastajatilojen alue on kaavoitettu museoalueeksi ja sinne on suunnitteilla saaristomuseo osana Espoon kaupunginmuseon toimintaa.

Arkiston lahjoitus

Kuva EKMAloite arkiston lahjoittamiseen tuli Espoon kaupunginmuseon toimesta vuonna 2009.  Alfons Juseliuksen tyttärenpojan Jan Erikssonin ja museon intendentti Tryggve Gestrinin välinen kirjeenvaihdon yhteydessä Gestrin tiedusteli suvun hallussa olleista kartoista. Jan Eriksson välitti pyynnön serkulleen Johan Edelmannille ja veljelleen Finn Erikssonille, joilla hän tiesi olevan myös muita asiakirjoja ja kuvia. Suvun piirissä oli jo keskusteltu, että A.B. Sommaröarna -yhtiön arkiston säilyminen pitäisi turvata. Johan Edelmann ilmoitti museolle, että suku oli halukas lahjoittamaan arkiston ja siihen kuuluvat kartat. Virallinen sopimus A.B. Sommaröarna-yhtiön arkiston ja eräiden muiden Juseliusten asiakirjojen lahjoituksesta Espoon kaupunginmuseolle allekirjoitettiin 10.12.2015.

Arkisto sisältää asiakirjoja 1113 kpl ja ne liittyvät lähinnä Moisön, Stor-Svinön sekä Lill-Svinön tiloihin. Arkiston helmenä voitaneen pitää Kustaa III:n allekirjoittamaa rajakiistoihin liittyvää vastinetta vuodelta 1782. Asiakirja on mahdollisesti alun perin kuulunut Espoonkartanon arkistoon. Kuninkaan kirje on nähtävillä kaupunginmuseon näyttelyssä olevassa multimediaesityksessä.

Arkistoon kuuluu myös saaristokarttoja kaikkiaan 22 kpl, joista suurin on lähes kolmemetrinen. Kartoista osa on Jan Erikssonin äidin, Maria Erikssonin (o.s. Juselius), piirtämiä. Tämä oli koulutettu kartanpiirtäjä. Kaikki kartat konservoitiin Konservointi Arkki Ky:n toimesta. Konservoinnin lisäksi suurimmille kartoille valmistettiin mittojen mukaiset säilytyssalkut. Osa kartoista ja asiakirjoista on tarkoitus myöhemmin julkaista Finna.fi -verkkopalvelussa.

Alkuperäisiä karttoja on vaikea tuoda esille museon säilytystiloista, mutta lahjoittajan pyynnöstä konservoitujen alkuperäiskarttojen katselutilaisuus lahjoittajille ja museon henkilökunnalle pidettiin Näyttelykeskus WeeGeellä 29.1.2016.